Omaleimainen Malta - EU:n uusi mallioppilas vai luokan kapinallinen?

EU:n pienimmän jäsenmaan, viime vappuna unioniin mukaan tulleen Maltan asukkaat ovat kunnostautuneet kiinnostuksellaan EU-asioihin. Mielipidemittausten mukaan pittoreskin saaren asukkaiden suhtautuminen unioniin olisi kuitenkin jo nyt, lyhyen jäsenyyskauden aikana, ehtinyt muuttua nuivemmaksi.

Ulkomaat

Maltalaisten aktiivisuus tähänastisissa EU-äänestyksissä saattaisi oikeuttaa sovittelemaan vain runsaan 400 000 asukkaan saarivaltiota EU:n uuden mallioppilaan rooliin. Kesän europarlamenttivaaleissa äänestysaktiivisuus nousi yli 80 prosentin. Samaan aikaan vanhoissa jäsenmaissa äänestysprosentti jäi vajaaseen 50:een. Maltan kanssa yhtä aikaa jäseniksi tulleissa uusissa EU-maissa uurnille vaivautui puolestaan ainoastaan 26 prosenttia äänioikeutetuista. Äänestysintoa ehkä kasvatti se, että osa maltalaisista äänesti samalla paikallisvaaleissa. Selitys ei kuitenkaan ole kattava, sillä uurnille suuntasi yli 90 prosenttia kansasta myös ennen liittymistä järjestetyssä EU-kansanäänestyksessä. Sen myönteinen tulos käynnisti riehakkaan juhlinnan pääkaupungin Vallettan kaduilla. Toisaalta saaren väestö on ollut pahasti jakautunut jäsenyyskysymyksessä ja liittymistä kannatti lopulta vain 53,7 prosenttia äänestäneistä. Äänestystä edeltäneissä keskusteluissa velloivat pelot vaikutusvallan ja työpaikkojen menetyksistä isompien jaloissa. Joidenkin kuukausien EU-jakson jälkeen jäsenyyden etuihin uskovien maltalaisten määrä on jo kutistunut. Joulukuussa julkaistun EU:n komission barometrin perusteella jäsenyyden etuihin uskovia oli syystalvella viisi prosenttia vähemmän kuin vuoden alussa. Maltan The Times -lehti arvioikin, että viime vuosikymmenen ajan maltalaista politiikkaa leimannut Eurooppa-innostus olisi nyt hälvenemässä. Maltan tie EU:hun ei ollut aivan lyhyt, sillä maa haki unionin jäsenyyttä jo vuonna 1990. Varsinainen neuvottelujakso jäsenyydestä alkoi vuonna 2000. Unioniin liittymistä kannatti hallitseva kansallispuolue ja vastusti työväenpuolue. Yhtä aikaa Maltan kanssa jäseniksi tulivat myös Kypros, Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Slovenia, Tshekki, Unkari ja Viro. Abortti ja avioero ovat lainvastaisia Pienimmän lisäksi Maltaan sopivat EU-ympyröissä muutkin superlatiivit. Maata voisi jopa kutsua unionin vanhoillisimmaksi, sillä avioero ja abortti ovat edelleen laittomia. Jälkimmäisestä säädetty rangaistus saattaa olla jopa kolme vuotta vankeutta.

Malta vaati näissä kysymyksissä erivapautta EU:hun liittyessään.

Roomalaiskatolinen usko on maltalaisessa yhteiskunnassa läsnä voimakkaammin kuin muualla Euroopassa. Arkielämässä tämä näkyy vaikkapa lukuisissa kirkoissa ja linja-autojen kojelautoja koristavissa pyhimyksenkuvissa. Mutta on uskonto väistämättä läsnä myös politiikassa.

Malta kuuluikin yhdessä Italian, Puolan, Liettuan, Portugalin, Tshekin ja Slovakian kanssa niihin maihin, jotka vaativat EU:n perustuslakiin selkeää mainintaa Euroopan kristillisistä juurista. Aikomus, jota muun muassa Suomi vastusti.

Maltasta tekee erilaisen myös se, että siellä puhutaan ainoana EU-maana seemiläistä eli heprean ja arabian sukuista kieltä. Paikannimet kuten Xewkija, Xlendi, Mdina tai Marsaxlokk erottuvat verrattuna kulttuurin moniin, toisaalta hyvin brittiläisiin yksityiskohtiin.

Maltan kohdalla keskeinen kysymys on ollut viime vuosikymmeninä puolueettomuus. Eurobarometrin perusteella vuoden lopulla lähes yhtä suuri, tai EU-mittakaavassa pieni, osuus maltalaisista kuin suomalaisistakin kannatti unionin yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Elina Kuitto, YLE24 (siirryt toiseen palveluun) Taloudessakin mittakaava on pieni (siirryt toiseen palveluun) Temppeleitä, ritareita ja taisteluja (siirryt toiseen palveluun)