Ulkopolitiikasta presidentinvaalien kiistakysymys

Suomen ulkopolitiikan linjasta on tulossa selkeä kiistakysymys myös presidentinvaaleihin. Kokoomus on yhtynyt Elinkeinoelämän valtuuskunnan arvosteluun ulkopolitiikan epäjohdonmukaisuudesta.

Kotimaa

Evan tohtorin Jukka Tarkan sunnuntain Helsingin Sanomissa esittämä arvostelu Suomen ulkopoliittista linjaa kohtaan on saanut tukea myös suurimmalta oppositiopuolueelta kokoomukselta.

Tarkan mukaan presidentti Tarja Halosen ulkopoliittinen linja on tekemässä Suomesta kummajaisen - maa toimii kuten sotilaallisesti liittoutuneet maat, mutta ilmoittaa olevansa liittoutumaton.

Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ben Zyskowiczin mukaan presidentin, pääministerin ja ulkoministerin takertuminen liittoutumattomuuteen uhkaa jo hämärtää ulkomaiden käsitystä Suomen ulkopolitiikasta.

Kokoomus on yrittänyt ajaa hallituksen puolustuspoliittiseen selontekoon lausumaa, jonka mukaan Suomea ei voisi enää pitää sotilaallisesti liittoutumattomana maana.

Hallituspuolueet keskusta ja SDP ovat torjuneet arvostelun. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan asia on jo käsitelty eduskunnassa. Hän toteaa, ettei sotilaallinen liittoutumattomuus ole ohjelmajulistus.

- Termillä viitataan siihen, ettei Suomi ole minkään sotilasliiton jäsen, tähdentää Tuomioja.

Evan seminaarissa puitiin ulkosuhteita Suomen ulkopoliittinen linja puhutti tiistaina Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan seminaarissa. Keskustelufoorumiin osallistuneet Esko Aho, Jaakko Iloniemi ja Max Jakobson kehottavat Suomen ulkopoliittista johtoa parantamaan suhteitaan Yhdysvaltoihin. Sitran yliasiamiehen Ahon mukaan Euroopan ja Yhdysvaltain huonoista suhteista kärsivät etenkin maailmantaloudesta riippuvaiset pienet maat kuten Suomi. Ministeri Iloniemi puolestaan arvioi, että Suomi päätyy Naton jäseneksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ministeri Jakobsonin mukaan esteenä on tähän saakka ollut se, että Nato-jäsenyydestä on tehty ideologinen tunnekysymys. Evan tilaisuudessa Aho, Jakobson ja Iloniemi vaativat myös Suomen rauhanturvalain muuttamista niin, että YK- tai Etyj-mandaattia operaatioille ei aina tarvittaisi. YLE24, STT