Adoptio - pitkä tie äidiksi ja isäksi

Viime vuonna Suomeen adoptoitiin ulkomailta lapsia enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Uuden suomalaisen kodin ja vanhemmat sai kaikkiaan 286 lasta. Adoptioluvut ovat olleet jo vuosia kasvussa. Voikin sanoa, että adoptiosta on tullut yhä yleisempi tapa perustaa perhe tai kasvattaa sitä.

Kotimaa

Lapsettomuus yleisin syy adoptioon Useimmiten adoptioon päädytään lapsettomuuden takia. Hedelmöityshoidot eivät ole tuottaneet tulosta tai raskaisiin hoitoihin ei ole edes haluttu lähteä. Tällaisia pareja on noin 80 % adoptiovanhemmiksi aikovista. Mikään edellytys lapsettomuus ei kuitenkaan adoptiolle ole. Jotkut valitsevat adoptiovaihtoehdon suoraan yrittämättä hankkia biologisia lapsia. Toisaalta monet pariskunnat ryhtyvät adoptiovanhemmiksi saatuaan ensin yhden tai useampia biologisia lapsia. Tällöin syyt adoptioon voivat olla monenlaisia: Raskausaika on voinut olla naisen terveydelle rankka, eikä biologinen lapsi siksi tunnu hyvältä ajatukselta perheen kasvattamiseksi. Yleisin motiivi hankkia adoptiolapsi oman lapsen lisäksi lienee kuitenkin lapsirakkaus ja auttamisen halu. - Nykyinen perheemme toimii hyvin, mutta meillä on tunne, että perheellämme olisi kapasiteettia antaa vielä enemmän ja tarjota koti useammalle kuin yhdelle lapselle. Mielestäni lapsen ei tarvitse olla biologinen, jotta häntä voisi rakastaa. Maailmassa on paljon lapsia ilman kotia, perustelee nainen pariskunnan aikomusta ottaa adoptiolapsi perheessä jo olevan biologisen tyttären lisäksi. Ulla-Marja Kokko, YLE24 (siirryt toiseen palveluun) >>> Suomen adoptiopalvelulla vaasalaiset juuret (siirryt toiseen palveluun) >>> Kansainvälisten adoptioiden suosio kasvaa (siirryt toiseen palveluun) >>> Kuka voi tulla adoptiovanhemmaksi? (siirryt toiseen palveluun) >>> Adoptiotiellä on monta mutkaa (siirryt toiseen palveluun) >>> Elämää adoptioperheessä (siirryt toiseen palveluun)

Suomessa samaa sukupuolta olevilla parisuhteensa rekisteröineillä henkilöillä ei toistaiseksi ole oikeutta perheen sisäiseen adoptioon. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on kuitenkin suositellut lain muuttamista tältä osin muiden Pohjoismaiden tilannetta vastaavaksi.

Adoption tarkoituksena on antaa koti ja vanhemmat niitä tarvitsevalle lapselle. Adoptiovanhemmilta vaaditaan suurta lapsirakkautta, mutta mistään hyväntekeväisyydestä adoptiossa ei ole kyse.

Adoptio vaatii vakaata halua sitoutua peruuttamattomasti lapseen ja siksi sitä edeltää aina pitkä, käytännössä useiden vuosien pituinen, harkinta- ja valmistautumisaika.

Juridisin termein määriteltynä adoptio eli lapseksi ottaminen on toimenpide, jossa vanhemman oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät lapsen biologisilta vanhemmilta adoptiovanhemmille. Lapsi saa adoptioperheessään oikeudellisesti, esimerkiksi perintöasioissa, saman aseman kuin biologinen lapsi.

Vierasadoptio vai perheen sisäinen adoptio?

Adoptiosta puhuttaessa adoptio-termillä tarkoitetaan yleensä vieraan lapsen adoptiota, ns. vierasadoptiota.

Adoption ehkä vähemmän tunnettu muoto on perheen sisäinen adoptio, jolla tarkoitetaan tilannetta, jossa esimerkiksi avioliitossa toinen puoliso ottaa ottolapsekseen puolisonsa lapsen. Tavallisimmin tilanne tulee eteen uusperheissä.

Perheen sisäiseen adoptioon tarvitaan aina lapsen kummankin biologisen vanhemman lupa. Jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta, tarvitaan myös hänen suostumuksensa adoptioon.