Kulttuurirahasto jakoi apurahoja ja palkintoja

Suomen kulttuurirahasto jakoi sunnuntaina 16,7 miljoonan euron arvosta apurahoja ja palkintoja. Kulttuurirahaston 25 000 euron suuruiset palkinnot myönnettiin professori Auli Hakuliselle, kirjalilja Olli Jaloselle ja professori Heikki Räisäselle.

kulttuuri

Apurahahakemuksia Suomen kulttuurirahasto sai tänä vuonna suunnilleen yhtä paljon kuin viime vuonnakin, noin 6 800. Apuraha myönnettiin harvemmalle kuin viime vuonna, sen sijaan myönnetty summa oli tällä kertaa keskimäärin suurempi. Myönnetyistä apurahoista tiede sai 50 ja taide 46 prosenttia, muut saivat neljä prosenttia. Eminentia-apuraha myönnettiin kahdeksalle. Tämä 20 000 euron apuraha on suunnattu varttuneille tieteenharjoittajille tai taiteilijoille ja se on tarkoitettu elämäntyöstä kertyneen kokemuksen pohdiskelevaan kirjoittamiseen. Suomen kieltä, kirjallisuutta, raamatuntutkimusta Palkinnon saajista professori Auli Hakulinen tunnetaan ennen kaikkea työstään suomen kielen tutkimuksen ja käytön parissa. Hakulinen on painottanut työssään kieliopin ja kielen käytön suhdetta, etenkin puhutun kielen analysointia. Vaativin ja tunnetuin Hakulisen toteuttamista hankkeista on Iso suomen kielioppi, joka kuvaa kattavasti suomen kielen rakenteita. Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Olli Jalonen aloitti kirjailijanuransa romaanilla Unien tausta (1978). Pysyvästi paikkansa suomalaisessa kirjallisuudessa Jalonen saavutti trilogialla Johan ja Johan (1989), Isäksi ja tyttäreksi (1990) ja Elämä, ja elämä (1992). Akatemiaprofessori Heikki Räisänen on nostanut suomalaista raamatuntutkimusta maailmanmaineeseen. Hän on kouluttanut kokonaisen sukupolven Uuden testamentin tutkijoita, mutta myös tuonut tieteenalaansa lähemmäs suurta yleisöä suomenkielisillä perusteoksillaan. Historiallinen soitinsopimus Apurahojen ja palkintojen myöntämisen lisäksi kulttuurirahasto ilmoitti sunnuntaina historiansa suurimmasta yksittäisestä tukipäätöksestä: rahasto solmi yhdessä Suomen konservatorioliiton kanssa miljoonan euron sopimuksen maakunnallisten soitinten hankkimisesta. Kulttuurirahasto omistaisi soittimet, joiden lainaamisen Konservatorioliitto sitten organisoisoisi konservatorioiden kautta. Lainansaajista päättäisivät alueittain soitintoimikunnat. Tarkoituksena on tällä tavoin turvata muusikoille alueellisesti tasa-arvoiset mahdollisuudet soitinten lainaamiseen. Maakunnallisia soittimia on tarkoitus lainata konservatorioiden opiskelijoiden lisäksi myös muille alueella vaikuttaville soittajille, jotka ovat riittävän korkeatasoisia. Katso TV-uutisten juttu aiheesta (klo 20.30) STT Luettelot kaikista apurahan saajista (siirryt toiseen palveluun)