1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Kemppinen: EU ja Venäjä lähentyvät

EU:n ja Venäjän suhde syvenee ja tiivistyy väistämättä lähivuosina, kun EU laajenee itään, arvioi marraskuusta asti EU:n komission Suomen edustuston päällikkönä toiminut Reijo Kemppinen. Hän uskoo yhteisten etujen olevan niin suuria, että mahdollisista ongelmista voidaan päästä ohi.

Aiemmin EU-komission päätiedottajana toiminut Kemppinen, 47, toteaa STT:n haastattelussa, että Euroopan kohtalo on sidoksissa Venäjän kohtaloon. Venäjä tarvitsee EU:lta teknologiaa ja investointeja, kun taas EU Venäjältä energiaa.

- EU on Venäjän suurin markkina ja tulee olemaan sitä myös jatkossa. Myös Euroopan kohtalo on sidoksissa Venäjän kohtaloon. Laajentumisesta seuraa, että kahdenvälinen yhteys tulee yhä tärkeämmäksi, Kemppinen sanoo.

Hän ei kuitenkaan usko, että Venäjästä voisi tulla EU:n jäsen. - En usko näkeväni sitä päivää, jolloin suomalaiset ja venäläiset istuvat samassa parlamentissa. Venäjä on liian iso, Kemppinen pohtii. Laajentuminen muuttaa Venäjä-suhteita Kemppinen muistuttaa, että EU:hun liittyvät aikanaan Bulgaria ja Romania sekä ehkä noin kymmenen vuoden kuluttua Turkki ja kenties aikanaan myös Ukraina. Tässä prosessissa hän näkee Venäjän suhteen muuttuvan unioniin olennaisesti, ja myös Suomen kannattaa olla valppaana. EU:n ja Venäjän suhde määrittelee myös paljolti sen, kuinka Suomen ja Venäjän suhde toimii, Kemppinen toteaa. Hän kuitenkin kummastelee sitä, että EU:n laajentumisen merkitystä aliarvioidaan. Hänen mielestään juuri laajentuminen on unionin ulkopolitiikan tärkein väline. Kemppinen käyttää Balkanin aluetta esimerkkinä EU:n laajentumisesta puhuessaan. - Laajentumisella saatetaan saavuttaa sellaista, mitä Euroopan historiassa ei ole koskaan saavutettu; pysyvä rauha Balkanille, eikä pelkästään rauha vaan myös vauraus. Sen mitä amerikkalaiset pyssyineen ja pommikoneineen aloittivat, vain EU:n ulkopolitiikka voi pysyväksi saattaa, hän uskoo. Ennakkoluulot karisevat ajan myötä Kemppinen myöntää haasteeksi sen, että tuoreessa Eurobarometrikyselyssä suomalaisvastaajista 52 prosenttia ilmoitti vastustavansa EU:n laajentumista tulevaisuudessa.

- Ihmisillä on kaikenlaisia pelkoja asian suhteen. Ei ole hirveän pitkä aika siihen, kun jokainen espanjalainen oli Suomessa "manolito". Eteläeurooppalaisia ihmisiä vierastettiin ja vieroksuttiin, Kemppinen muistelee.

Kemppisen mielestä suhtautumisemme eri alueisiin ja maihin määräytyy siitä, mitä luemme, kuulemme ja näemme tiedotusvälineissä.

- Nyt nähdään kurjuutta, mutta mielipiteet muuttuvat, jos ja kun pystymme olemaan itse ylösrakentamassa ihmisten oloja. Laajentuminen ja sen myötä lisääntyvä ihmisten liikkuvuus ovat välttämättömiä, kun Euroopan väestö ikääntyy. Nyt tosiasia on se, ettei työvoima liiku Euroopassa edes sen verran kuin pitäisi, Kemppinen sanoo.