Paavi Johannes Paavali II 1920 - 2005

Karol Joseph Wojtyla syntyi upseeri-isän ja opettajaäidin perheeseen Wadowicessa Puolassa vuonna 1920. Kasvuvuosinaan hän oli taitava urheilija ja rakasti myös teatteria. Hänestä tulikin ammattinäyttelijä.

Ulkomaat

Uskonnollisen herätyksen hän sai hieman yli 20-vuotiaana jouduttuaan vakavaan onnettomuuteen. Hän hakeutui vuonna 1942 salaa pappiskoulutukseen ja valmistui vuonna 1946.

Myös matkat jatkuivat, mutta vähenivät selvästi 2000-luvulle tultaessa, kun paavin Parkinsonin tauti paheni.

Hänelle oli myös tehty useita lonkkaleikkauksia, ja murhayrityskin oli jättänyt jälkensä. Toukokuussa vuonna 1981 paavi joutui murhayrityksen kohteeksi Pyhän Pietarin aukiolla Vatikaanissa. Paavi tapasi häntä ampuneen turkkilaisen Mehmet Ali Agcan myöhemmin antaakseen murhayrityksen anteeksi.

Moraalia pohtiva paavi Johannes Paavali II:ta kunnioitettiin kirkossaan myös moraalikysymysten pohtijana, joskin ristivetoakin syntyi.

Vuonna 1964 hänet nimettiin Krakovan arkkipiispaksi. Hän työskenteli myös etiikanopettajana yliopistossa, kunnes vuonna 1978 kuului aikamoinen kutsu: paavi Johannes Paavali I oli kuollut pian valintansa jälkeen, ja Wojtylasta tuli hänen seuraajansa. Hän oli ensimmäinen Italian ulkopuolelta kotoisin oleva piispa 455 vuoteen. Matkustava paavi

Johannes Paavali II muistetaan hyvin paimenmatkoistaan. Ne suuntautuivat ainakin 116 maahan, myös Suomeen vuonna 1989. Kotimaassaan Puolassa hän vieraili melko usein, paaviutensa aikana ensimmäisen kerran vuonna 1979 ja viimeisen kerran vuonna 2002.

Vuoden 2001 Syyrian-vierailulla paavista tuli ensimmäinen moskeijassa vieraillut katolisen kirkon päämies.

Vatikaanissa paavi työskenteli avustajiensa mukaan 16 tuntia viikon kaikkina päivinä. Heikkenevä kuntokaan ei saanut häntä luopumaan tärkeimmistä tehtävistään. Eläke ei tullut kysymykseen Pyhän Pietarin sijaiselle maan päällä.

Hän tuomitsi ankarasti mm. kansainvälisen asekaupan ja vaati kehitysmaiden velkojen anteeksiantoa. Näkemyksiään hän esitteli sekä paimenkirjeissään uskoville niin myös vuonna 1994 julkaistussa kirjassa.

Runsaat kaksi vuotta sitten paavi toimi Yhdysvaltain suunnittelemaa Irakin-sotaa vastustavan kampanjan etunenässä.

Ristiriitaisia tunteita paavi herätti abortin tiukalla tuomitsemisella. Myös sikiötutkimukset ja keinohedelmöitykset olivat paavin mielestä pahasta. Elämän puolustaminen ulottui hänen mukaansa myös syntymättömiin.

YLE24 Paavi saatettiin haudan lepoon Vatikaanissa (siirryt toiseen palveluun) Kuvia paavin hautajaisista (siirryt toiseen palveluun) Katso vanhoja uutisvideoita paavista: Paavi vierailulla Puolassa (1983) (siirryt toiseen palveluun) kesto 1:40 toim. Jarmo Jääskeläinen Paavi saapuu Suomen-vierailulle (1989) (siirryt toiseen palveluun) kesto 3:14 toim. Ulla-Maija Määttänen ja Kari Nihti Paavi osallistuu Turussa jumalanpalvelukseen (1989) (siirryt toiseen palveluun) kesto 3:56 toim. Ulla-Maija Määttänen