Suomen asema tiedekielenä huolettaa

Suomen kielen asema tieteessä huolestuttaa asiantuntijoita. Kansainvälistyminen ja tulosvastuu ovat johtaneet siihen, ettei suomea käytetä monilla aloilla tieteen kielenä enää lainkaan.

kulttuuri

Luennoilla ja tenttikirjoissa englanti on jo monilla aloilla suomea yleisempi kieli.

Kielitoimiston johtajan Pirjo Hiidenmaan mielestä kyse on paljolti siitä, miten tiede, tutkimus ja akateeminen opetus kytkeytyvät muuhun yhteiskuntaan.

- Jos käy niin, että tiede kaikkine arviointijärjestelmineen, julkaisuineen ja rahoitusjärjestelmineen alkaa toimia pelkästään englannin kielellä, niin silloin tietysti myöskään tutkijat eivät välttämättä harjaannu puhumaan ja kirjoittamaan omista aiheistaan suomeksi, Hiidenmaa pohtii.

Suomen kielen lautakunta onkin vedonnut yliopistoihin äidinkielen aseman turvaamiseksi. Yliopistoille ehdotetaan tieteellisten termien määrätietoista suomentamista ja äidinkielen opetuksen lisäämistä.

Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professorin Heikki Patomäen mukaan voimavarojen puute ajaa siihen, että tarjontaa on paljolti pelkästään englannin kielellä. Helsingin yliopistossa Yleisen valtio-opin laitoksella voi suomeksi opiskella vain ensimmäisen vuoden perusopinnot.

- Kun edetään syventäviin opintoihin, ei yksinkertasesti ole mahdollisuuksia pitää kursseja monta kertaa tai luoda sellaista laajaa tarjontaa, jossa olisi kursseja eri kielillä, Patomäki sanoo.

Opetusta on tarjottava englanniksi jo senkin vuoksi, että laitoksen noin 800 opiskelijasta reilut kymmenen prosenttia on ulkomaalaisia. Englantia suositaan myös akateemisen kunnianhimon takia.

- Yleisö, jonka kanssa kommunikoidaan on paljon laajempi kuin Suomen pieni kielialue. Jos puhutaan maailmanpoliittisista kysymyksistä ja myös tieteenalan teoreettisemmista ongelmista, niin suomalainen yleisö on tavattoman pieni. On kiinnostavaa olla mukana paljon laajemmissa julkisissa kentissä ja keskusteluissa kuin mitä voi Suomen sisällä, Patomäki toteaa.

Lähteet: Ylen Kult-TV