Valko-Venäjä - eristäytyneenä Euroopan sydämessä?

Millainen on Euroopan sydämessä sijaitseva maa, jota esimerkiksi Yhdysvallat kutsuu vanhan mantereen viimeiseksi diktatuuriksi? Valko-Venäjä on joutunut viimeisten sadan vuoden aikana kärsimään sodista ja vainoista sekä ekologisesta ja inhimillisestä katastrofista nimeltä Tshernobyl.

Sekä Yhdysvaltain presidentti George W. Bush että ulkoministeri Condoleezza Rice ovat arvostelleet maata lähikuukausina diktatuuriksi. Rice on ilmaissut tukevansa maan opposition toimintaa ja sananvapauden lisäämistä Valko-Venäjällä.

Valko-Venäjä puolestaan on vastannut syyttämällä länsimaita asioihinsa sekaantumisesta. Maa myös varoitti Yhdysvaltoja yrittämästä lyödä kiilaa Venäjän ja Valko-Venäjän veljeskansojen välille.

EU on julistanut useita Valko-Venäjän johtohenkilöitä matkustuskieltoon ja Yhdysvallat kohdistanut maata vastaan sanktioita.

Valko-Venäjän kansainvälinen eristäytyneisyys onkin koko ajan vain lisääntynyt. Se on tällä hetkellä esimerkiksi ainoa eurooppalainen maa, joka ei ole jäsenenä Euroopan neuvostossa. Samaan aikaan Valko-Venäjän ja Venäjän välisten suhteiden merkitys on korostunut entisestään.

Maata vuodesta 1994 hallinnut presidentti Aleksandr Lukashenko on luvannut ensi vuodelle vapaat presidentinvaalit, mutta hänen on pelätty peruvan lupauksensa.

Ruiskukan sininen vallankumous saa odottaa?

Kansainvälisissä tiedotusvälineissä on pohdittu ahkerasti, seuraavatko tapahtumat myös Valko-Venäjällä muutamissa muissa entisissä neuvostotasavalloissa nähtyä kehityskaarta.

Lukashenkon mukaan maasta on turha odottaa jatkoa Ukrainan, Georgian ja Kirgisian värillisten vallankumousten sarjalle. Toisin sanoen maan tunnus ruiskukka ei lainaa väriään symboliksi kansannousulle tai opposition johtamalle vallanvaihdolle.

Lukashenko on vannonut säilyttävänsä Valko-Venäjällä vakauden "maksoi, mitä maksoi".

Ukrainan niin kutsutussa oranssissa vallankumouksessa viime vuoden lopulla kansalaisten protestit saivat aikaan uusien presidentinvaalien järjestämisen. Uusintavaaleissa voiton vei maan oppositio. Georgian "ruusuvallankumouksessa" toissavuonna viikkokausia jatkuneet protestit taas pakottivat presidentti Eduard Shevardnadzen eroamaan.

Monet asiantuntijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että edellä mainittujen kaltaista tapahtumasarjaa ei ole Valko-Venäjällä odotettavissa ainakaan aivan vielä.

Myös Ulkopoliittisen instituutin erikoistutkija Arkadi Moshes arvioi, ettei "vallankumousta" nähdä ainakaan ennen ensi vuodeksi aiottuja vaaleja. Sen sijaan ei ole poissuljettua, että joskus tulevaisuudessa maan hallinnon on pakko luopua vallastaan.

- Valko-Venäjän hallinto on yhä melko varmalla pohjalla, Moshes sanoo.

Tätä edesauttaa hänen mukaansa muun muassa se, että yhteiskunnan polarisoituminen ei ole edennyt kovin pitkälle. Presidentti Lukashenkon kannatus on Moshesin mukaan vankkaa etenkin etelässä, maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa.

Media hallinnon tukena Syynä presidentin aseman pysymiseen vahvana on osaltaan se, että hallinto kontrolloi mediaa. Vertailu naapurimaiden elintasoon saattaa kuitenkin jossain vaiheessa saada valkovenäläiset esittämään kysymyksiä kotimaassaankin. Valko-Venäjän ja esimerkiksi Ukrainan tilanteet ovat myös erilaiset, Moshes korostaa. Ukraina on ollut selvästi avoimempi ja enemmän länteen suuntautunut maa, jossa media on myös kyennyt toimimaan vapaammin. Hänen mukaansa maasta löytyi myös Valko-Venäjää suurempi itsenäinen keskiluokka, josta muutoksia vaativa kansanosa tuli. Valko-Venäjän oppositio puolestaan on varsin hajanainen. Vuosien mittaan monia näkyviä hahmoja, joista olisi saattanut olla poliittisiksi johtajiksi on kadonnut tai vangittu. Esimerkiksi viime joulukuussa oppositiopoliitikko Mikhail Marinich tuomittiin viideksi vuodeksi vankeuteen. Virallisena perusteena oli toimiston irtaimiston varastaminen, mutta Marinich itse sanoi tuomion todellisen syyn olleen poliittinen. Itsenäinen taival vielä lyhyt Valko-Venäjä itsenäistyi Neuvostoliiton hajoamisen myötä vuonna 1991. Valkovenäjästä oli tullut maan virallinen kieli vuotta aiemmin. Tätä nykyä myös venäjä on jälleen virallisen kielen asemassa. Valkovenäläisten kansallista identeettiä kuulee usein kuvailtavan heikoksi. Tähän saattaa olla osansa paitsi nuorella itsenäisyydellä myös esimerkiksi sillä, että valkovenäjän kielen asema on pitkään ollut heikko. Tieteellinen kiinnostus siihen ja kirjoitetun kielen kieliopin kartoituskin virisivät vasta 1800-luvulla. Aikoinaan Neuvostoliiton varakkaimpiin osiin kuulunut Valko-Venäjä kohtasi itsenäistymisensä jälkeen talouden alamäen. Vuonna 1998 otettiin käyttöön elintarvikesäännöstely ja maan valuutan arvo puolittui. Lukashenko on vastustanut päättäväisesti valtionyhtiöiden yksityistämistä, eikä yksityisyrityksiä toimi maassa merkittävässä mittakaavassa. Ulkomaiset sijoittajat puolestaan ovat kiertäneet Valko-Venäjän toistaiseksi kaukaa. Myöskään turismi ei ole päässyt monestakaan syystä kehittymään kovin mittavaksi, vaikka maasta löytyisi esimerkiksi laajoja luontoalueita. Asiantuntijoiden mukaan taloudelliset uudistukset olisivatkin jatkossa kipeästi tarpeen. Energiansaannissaan Valko-Venäjä on edelleen voimakkaasti riippuvainen venäläisestä maakaasusta. Elina Kuitto YLE24 Lukashenko on politiikan hallitseva hahmo Vieraita valtiaita ja modernin ajan koettelemuksia