yle.fi-etusivu

Quebec - oma maa vai Kanadaa?

Kanadan ranskankielisen osavaltion asukkaat päättivät kansanäänestyksessä vuonna 1995 mitä niukimmin, ettei Quebec eroa Kanadasta. Lähes kymmenen vuotta myöhemmin Kanadan hallitus on heikoissa kantimissa kansanäänestyksen jälkeisten epäselvyyksien takia. Ja Quebecissa itsenäisyyshenki on vahvistunut.

Ulkomaat

Quebecin itsenäisyyden kannattajat hävisivät syksyllä 1995 järjestetyn kansanäänestyksen prosentein 49,42 - 50,58. Uurnilla kävi peräti 93,5 prosenttia äänioikeutetuista. Äänestyksen jälkeen Kanadan keskushallitus halusi nostaa profiiliaan ja edistää kansallista yhtenäisyyttä osavaltiossa, joka oli ollut niin lähellä lähteä omille teilleen. Sitä varten Quebecissa aloitettiin sponsorointi- ja mainoskampanja, joka kesti seuraavat viisi vuotta. Jotakin meni kuitenkin pahasti pieleen. Epäilyt väärinkäytöksistä heräsivät jo vuonna 1999 mutta tulivat julki vasta alkuvuonna 2004, kun tilintarkastajat kertoivat löytäneensä liittovaltion tileistä yli sadan miljoonan Kanadan dollarin edestä epäselvyyksiä. Päätilintarkastaja Sheila Fraserin mukaan mainostoimistoille oli maksettu avokätisesti vähäisestä, jopa olemattomasta työstä eikä rahoja ollut kirjattu normaaliin tapaan. Fraser sanoi olevansa suorastaan kauhuissaan siitä, miten kaikkia mahdollisia sääntöjä olikin rikottu. Salasuunnitelmia isänmaan hyväksi?

Tuolloinen pääministeri Jean Chrétien on sanonut omissa kuulusteluissaan, että kampanja oli tarkoitettu vilpittömästi isämaan parhaaksi mutta ehkä virheitäkin sattui. Yleisten töiden ministerin Alfonso Gaglianon hän oli jo lähettänyt vähin äänin suurlähettilääksi Tanskaan vuonna 2002.

Martin kiistää tienneensä epäselvyyksistä

Martin, joka oli korruptiovyyhden kehkeytymisen aikaan valtiovarainministeri, sanoo näiden asioiden olleen Chrétienin hallituksessa pienen piirin vallassa. Itse hän kiistää olleensa siinä mukana tai tienneensä, mitä oli tekeillä. Pääministerinä Martin määräsi asiasta riippumattoman tutkimuksen.

Ensimmäisenä seuraukset sai tuta Gagliano, joka menetti Tanskan-pestinsä. Sitten poliisit vierailivat muun muassa Kandan postissa ja Via-rautatieyhtiössä. Useita ihmisiä on pidätetty tutkimusten aikana, myös mainostoimiston omistaja Brault.

Ei edes tutkimuksiin osallistunut kuninkaallinen ratsupoliisi itse ole säästynyt epäilyksiltä. Se sai sponsorirahasta yli kolme miljoonaa dollaria 125-vuotisjuhliaan varten. Rahaa kuitenkin jäi perustelemattomille välikäsille ja osa päätyi hevoskauppoihin vastoin alkuperäistä tarkoitusta.

Ensin asiaa puitiin suljettujen ovien takana, mutta viime huhtikuussa oikeus päätti tiedot niin painaviksi, että kansalaisilla oli oikeus tietää ne. Päätöstä lienee jouduttanut se, että kuulustelujen sisältö oli jo karannut Yhdysvaltain puolella Internetiin.

Groupaction-mainostoimiston omistaja Jean Brault kertoi kuulusteluissa yhtiönsä saaneen hallitukselta miljoonia dollareita mainoskampanjaan. Osa kiersi hänen mukaansa takaisin hallitsevan liberaalipuolueen pussiin.

Lisäksi Groupactioniin lähetettiin niin paljon liberaalipuolueen työntekijöitä, että yhtiöstä tuli käytännössä puolueen siipi, Brault sanoi. Hänen mukaansa ohjeet tulivat liittohallituksen korkeimmalta tasolta.

Samaa sanoo sponsorointiohjelmassa keskeisesti työskennellyt hallituksen tuolloinen virkamies Chuck Guité. Hänen mukaansa asioista olivat perillä monet ministerit, myös nykyinen pääministeri Paul Martin.

Guité myöntää itsekin venyttäneensä sääntöjä mutta perustelee sitä "sotatilalla". - Viime kädessä me yritimme pelastaa valtiomme. Sodassa ei sääntökirjoja katsella eikä paljasteta suunnitelmia vastustajille, hän sanoi yhdessä kuulusteluistaan.

Kuulusteluissa on puitu sellaistakin, että mitä mahdettiin maksaa Kanadan valtion tunnuksesta Quebecissä syntyneen formulakuljettaja Jacques Villeneuven ajohaalareissa. Joidenkin tietojen mukaan vaahteranlehdestä olisi maksettu vaivihkaa jopa 12 miljoonaa dollaria. Villeneuve on kiistänyt väitteen naurettavana. Oppositio vaatii uusia vaaleja Yhä sekavammaksi osoittautunutta vyyhteä pidetään yhtenä pääsyynä, ehkä suurimpana syynä, liberaalipuolueen kannatuksen putoamiseen viime vuoden vaaleissa. Puolue pysyi vallassa, mutta enemmistöhallituksen sijasta parlamenttipaikat riittivät enää vähemmistöhallitukseen. Tukenaan liberaaleilla ovat uudet demokraatit. Toukokuun alkupuolella parlamentti vaati äänin 153 - 150 hallituksen eroa ja uusia vaaleja. Konservatiivit ja Quebecin separatisteja tukeva Bloc Québécois epäilemättä toivoivat niissä äänestäjiltä entistä ankarampaa tuomiota liberaaleille. Hallituksen mielestä parlamentin päätös ei kuitenkaan ollut varsinainen epäluottamuslause, jota olisi ollut pakko noudattaa. Siihen konservatiivit ja Bloc Québécois vastasivat laittamalla parlamenttityön boikottiin. Martin puolestaan pani kaiken yhden kortin varaan: ellei hallitus saisi riittävää tukea budjetilleen, se eroaisi. Uhkapeli onnistui niukimmalla mahdollisella tavalla, yhdellä äänellä. Oppositio ilmoitti äänestyksen jälkeen jatkavansa vaatimuksia hallituksen erosta. Hallituksen tuliset hiilet kytenevät ainakin vuoden loppuun, jolloin korruptiotutkijoiden loppuraportin on määrä olla valmis. Anniina Wallius, YLE24 (siirryt toiseen palveluun) >>> Quebecilla on voimakas identiteetti ja vahva talous (siirryt toiseen palveluun) >>> Kanada ja Yhdysvallat, yhdessä ja erikseen (siirryt toiseen palveluun)