Perustuslaki yrittää selkeyttää EU:ta

EU:n perustuslailinen sopimus allekirjoitettiin 29. lokakuuta 2004. Sopimus ei kuitenkaan tule voimaan, jos yksikin unionin 25 jäsenmaasta hylkää sen parlamentissaan tai kansanäänestyksessä. Jos kaikki EU-maat hyväksyvät sopimuksen, se tulee voimaan aikaisintaan ensi vuoden lopulla.

Ulkomaat

Ylen Aamu-TV:n kymmenosainen sarja EU:n perustuslaista. Tarvitset Real Player -ohjelman tv-sarjan katsomiseksi. 1. EU:n perustuslaki (siirryt toiseen palveluun) 2. Kansanäänestys (siirryt toiseen palveluun) 3. Muuttuuko unionin luonne? (siirryt toiseen palveluun) 4. Jyräävätkö suuret pienet? (siirryt toiseen palveluun) 5. EU:n ulkoministeri (siirryt toiseen palveluun) 6. Perustuslaki ja peruspalvelut (siirryt toiseen palveluun) 7. Mikä suomalaisia kiinnostaa? (siirryt toiseen palveluun) 8. Demokratia EU:ssa (siirryt toiseen palveluun) 9. EU:n oikeusjärjestelmä (siirryt toiseen palveluun) 10. Ranskan kansanäänestys (siirryt toiseen palveluun) Tarkoituksena virtaviivaista unionin toimintaa Sopimuksen tavoitteena on selkeyttää ja koota yhteen vanhoja sopimuksia, jotka määrittelevät EU:n toimintaa. Laajassa perustuslaillisessa sopimuksessa on 448 artiklaa ja lisäksi 36 pöytäkirjaa, jotka sisältävät lisää artikloja. Sopimus on saanut julkisuudessa useampia nimiä. Käytössä ovat sopimus Euroopan perustuslaista tai sopimus EU:n perustuslaista. Lisäksi puhutaan lyhyesti EU:n perustuslaista tai EU:n perustuslakisopimuksesta. Sopimuksen vaikutuksista on ollut kiistaa sen kannattajien ja vastustajien välillä. KAAVIOKUVA: EU:n päätöksenteko uuden perustuslain mukaan (siirryt toiseen palveluun) Jäsenmaiden äänivalta muuttuu Uusi sopimus lisää enemmistöpäätöksiä. Päätöksentekoon tarvitaan 55 prosenttia jäsenmaista ja 65 prosenttia koko unionin väestöstä. Maita päätöksen takana on oltava vähintään 15. Päätöksen estämiseen tarvitaan vähintään neljä maata. Tämä merkitsee, etteivät EU:n suurimmat jäsenmaat pääsisi päättämään kolmistaan merkittävistä asioista, vaan ne tarvitsisivat jonkun pienemmän maan mukaan. Tulevaisuudessa 25 ja myöhemmin 27 maan unionissa ei tehdä usein yksimielisiä päätöksiä. Komission uudistus - joka maalla ei ole jatkuvasti omaa komissaaria Jokainen jäsenvaltio saa oman komissaarin vuoteen 2014 asti. Sen jälkeen salkut kiertävät jäsenmaiden kesken tasapuolisesti. Kaikki jäsenvaltiot ovat tulevaisuudessa välillä ilman itse nimeämäänsä komissaaria. Parlamentin valta lisääntyy Parlamentin vaikutus EU:n lainsäädäntötyössä kasvaa. Yhteispäätösmenettelystä tulee tavanomainen lainsäätämisjärjestys, mikä tarkoittaa, että Euroopan parlamentti on tasa-arvoinen lainsäätäjä neuvoston kanssa. Parlamentaarikkojen maksimimäärä nousee nykyisestä 732:sta 750:een. Lakitermien nimet muuttuvat Perustuslain myötä nykyiset direktiivit katoavat ja tilalle tulevat eurooppapuitelait. Asetusten tilalle tulevat eurooppalait. Eurooppalaki on suoraan EU-maita sitova säädös samaan tapaan kuin Suomessa eduskunnan säätämä laki. Eurooppapuitelaki taas on jäsenvaltioiden hallituksia ja parlamentteja sitova lainsäädäntöohje. Presidentti ja ulkoministeri EU:lle tulee presidentti, jonka EU-maiden johtajat valitsevat enintään viideksi vuodeksi. Presidentti johtaa puhetta huippukokouksissa ja edustaa unionia ulkomailla. Presidentistä tulee jatkuvuuden symboli järjestelmään, jossa puheenjohtaja on vaihtunut tähän mennessä puolivuosittain puheenjohtajamaan mukana. Perustuslain mukaan puheenjohtajuus on kerrallaan kolmen maan ryhmällä. EU:lle tulee ulkoministeri. Virka on merkittävä. EU:n ulkosuhteiden hoito keskitetään ulkoministerille, joka saa hoitaakseen nykyisen ulkopoliittisen edustajan Javier Solanan työt ja korvaa nykyisen ulkoasiainkomissaarin. Ulkoministeri puhuu EU:n suulla, kun EU on ensin sopinut yhteisestä linjasta tiettyyn ulkopoliittiseen kysymykseen. Ulko -ja turvallisuuspolitiikka EU:sta tulee oikeushenkilö. Tämä tarkoittaa sitä, että unioni voi solmia kansainvälisiä sopimuksia ilman jokaisen jäsenvaltion erillistä hyväksyntää. Unionin kansainvälinen asema vahvistuu uudistuksen myötä. EU saa nopean toiminnan joukot kriisinhallintatehtäviin. Yhteisiä hankintoja varten perustetaan puolustusmateriaalivirasto. Jäsenvaltiot antavat toisilleen turvatakuut, joilla sitoutuvat auttamaan toisiaan ulkopuolista hyökkäystä vastaan, suuronnettomuuden tai terrori-iskun jälkeen. Perinteisissä liittoutumattomissa maissa on keskusteltu, onko EU:sta tulossa sotilasliitto. EU:n valta kauppapolitiikassa kasvaa EU:n toimivalta kasvaa kauppapolitiikassa. EU saa valtuuden neuvotella palveluihin ja tavarakauppaan sekä mm. ulkomaisiin sijoituksiin liittyvistä asioista. Sopimus luettelee unionin arvot ja perusoikeudet Perusoikeuskirja määrittelee kansalaisten perusoikeudet ja vapaudet. Lisäksi sopimuksessa luetellaan EU:n perustana olevat arvot. Arvoihin kuuluvat vapaus, kansanvalta, ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo, oikeusvaltio ja vähemistöjen oikeudet. Kansalaisaloitteet otetaan käyttöön unionissa. EU:n pitää ottaa käsittelyyn aloite, jonka on allekirjoittanut miljoona kansalaista. Suomi sai maininnan harvaan asutuista seuduista Suomi sai sopimukseen mukaan maininnan Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asuttujen alueiden erityisasemasta. Myös pohjoisen alueen maataloudelle tärkeiden artiklojen jatkuvuus turvattiin. Lisäksi mukaan tulivat maininnat Suomen työeläkejärjestelmästä, Ahvenanmaan asemasta sekä koulutus- ja terveyspalveluista. Suomi neuvotteli pykälän, jolla pyritään estämään kauppasopimusten mahdolliset uhat Suomen hyvinvointipalveluille. Esimerkiksi Suomen ministeri voi äänestää yksin kumoon päätöksen, joka uhkaisi maamme terveyskeskusjärjestelmää, sillä turvalausekkeen alaisiin kysymyksiin tarvitaan yksimielinen päätös. Kari Nissinen (siirryt toiseen palveluun) Lähteet: Eurooppa-tiedotus, BBC, Reuters, DPA EU-maiden tilanne perustuslain käsittelyssä (siirryt toiseen palveluun) Lisätietoa: Eurooppa-tiedotus (siirryt toiseen palveluun) Vaihtoehto EU:lle -järjestö (siirryt toiseen palveluun) Eurooppalainen Suomi -järjestö (siirryt toiseen palveluun) Euroopan komissio (siirryt toiseen palveluun)