Hyppää sisältöön

Veronmaksajat: Verokiilan kapeneminen pysähtyi

Työnantajan palkkakustannuksista katoaa keskituloisen palkansaajan kohdalla tänä vuonna 54,7 prosenttia niin kutsuttuun verokiilaan. Veronmaksajien selvityksen mukaan niin sanottu verokiila leveni hitusen viime vuodesta, sillä tuolloin luku oli 54,4 prosenttia.

Seuraavien kahden vuoden aikana verokiila on kuitenkin kaventumassa edelleen yhteensä vajaalla prosenttiyksiköllä.

Verokiila on se osa työkustannuksesta, joka menee yhteiskunnalle erilaisina veroina ja veroluonteisina maksuina.

Veronmaksajain Keskusliiton selvityksen mukaan verokiila on kaventunut 5,6 prosenttiyksikköä vuodesta 1995, jolloin palkkaverotus Suomessa oli kireimmillään ja verokiila oli vielä 60,3 prosenttia.

Kun keskituloisen työntekijän palkka nousee, työvoimakustannusten kasvusta verokiilaan menee peräti 63,7 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että taatakseen työntekijälleen esimerkiksi 50 euron nousun käteen jäävään palkkaan, työnantajan on maksettava 138 euroa enemmän työvoimakustannuksia kuin aikaisemmin.

Verokiila on sitä leveämpi, mitä suurempi palkka on. Kun 50 euron kaikkien verojen jälkeinen kulutuspalkan lisäys maksaa keskituloisen palkansaajan työnantajalle 138 euroa kuussa, korkeinta marginaaliveroa maksavan palkansaajan työnantajalle se maksaa jo 179 euroa.

Kun yksityishenkilö teettää töitä tai ostaa palveluyritykseltä työsuorituksia, siihen kohdistuu kaksinkertainen verokiila. Palvelut joudutaan ostamaan jo kertaalleen maksettujen palkkaverojen jälkeisellä nettopalkalla, ja itse palvelun hintaan sisältyy sitten sen työvoimakustannuksen verokiila.

Leveä kaksinkertainen verokiila rasittaa niin työn suorittajan kuin palvelun ostajankin ostovoimaa. Kaksinkertainen verokiila rasittaakin erityisesti työvaltaisia palvelualoja.

Selvityksen on laatinut Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenoja.

YLE24

.
.