1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Lintuinfluenssasta pelätään uutta pandemiaa

Lintuinfluenssan leviäminen on herättänyt pelkoja maailmanlaajuisen epidemian eli pandemian puhkeamisesta. Toistaiseksi vasta reilut sata ihmistä on sairastunut ja pandemia edellyttäisi viruksen muuttumista helposti ihmisestä toiseen tarttuvaksi. Terveysviranomaiset korostavatkin, että pandemiaan tulee varautua, mutta syytä paniikkiin ei ole.

Ulkomaat

Asiantuntijat pitävät todennäköisenä, että uusi influenssapandemia puhkeaa jossain vaiheessa. Viime vuosisadalla pandemioita oli kolme, ja edellisestä on 36 vuotta. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että pandemia on nyt lähempänä kuin kertaakaan sitten vuoden 1968 hongkongilaistaudin.

Lintuinfluenssaa on tavattu eri puolilla maailmaa useasti aikaisemminkin, ja myös joitakin tartuntoja ihmisiin on ollut. Nykyinen, vuonna 2003 Kaakkois-Aasiasta alkanut H5N1-viruksen aiheuttama siipikarjaepidemia on kuitenkin poikkeuksellisen laaja ja vakava.

Tautia oli lokakuun loppupuolelle mennessä tavattu linnuissa 16 maassa. Kesän ja syksyn mittaan tauti alkoi levitä myös Aasiasta kohti Eurooppaa. Lokakuun loppupuolelle tultaessa tautia oli tavattu myös Venäjällä, Turkissa, Romaniassa ja Kroatiassa. Useissa muissa maissa on ollut syksyllä käynnissä tutkimuksia, joissa on selvitetty lintujen kuolinsyitä lintuinfluenssaepäilyjen vuoksi.

Koskaan aikaisemmin lintuinfluenssa ei ole levinnyt yhtä aikaa niin moneen maahan ja johtanut niin suuren siipikarjamäärän menetykseen. Huolimatta noin 150 miljoonan linnun kuolemasta tai tuhoamisesta tautia ei ole saatu kuriin.

Lisäksi H5N1-tyypin viruksen aiheuttama lintuinfluenssa on huolestuttava ihmisten terveyden kannalta. Taudin on todettu tähän mennessä tarttuvan vain linnuista ihmiseen, ei ihmisestä toiseen ja sairastumisia oli marraskuuhun mennessä vahvistettu 130 viidessä Aasian maassa. Sairastuneista oli kuollut 67.

Määrä on WHO:n mukaan pieni verrattuna siihen, miten paljon lintuja on sairastunut eli tartuntamahdollisuuksia ollut. Virus on kuitenkin aiheuttanut suurimman määrän vakavia sairastapauksia ja kuolemia kuin muut viime vuosina lajirajan yli linnuista ihmisiin tarttuneet lintuinfluenssavirukset. Yli puolet sairastuneista on kuollut ja useimmat tautitapaukset on todettu ennestään terveissä lapsissa ja nuorissa aikuisissa.

Miksi pandemiaa pelätään? Pandemian eli maailmanlaajuisen kulkutaudin puhkeaminen edellyttäisi, että syntyy uusi viruksen alalaji, joka tarttuu ihmisiin ja aiheuttaa heissä vakavan taudin sekä leviää helposti ihmisistä toisiin.

H5N1-virus täyttää ehdoista vain kaksi: Se on ihmisille uusi virus ja aiheuttaa ihmisiin tarttuessaan vakavan taudin.

Pandemian riski on WHO:n mukaan kuitenkin vakava. Viruksen saatua jalansijan suuressa osassa Aasiaa ja levitessä myös muualle uusien ihmisten tautitapausten riski kasvaa. Jokainen uusi tapaus puolestaan antaa virukselle mahdollisuuden lisätä kykyään tarttua ihmisiin.

Huolta lisää myös se, että H5N1 on ollut eläinkokeissa tappavampi kuin vuonna 1997 ja vuoden 2004 alussa tavatut H5N1-virukset. Se myös säilyy kauemmin ympäristössä.

Kuolonuhreja voisi olla miljoonia WHO arvioi, että jos pandemia puhkeaisi, maailmassa voitaisiin odottaa 2 - 7,4 miljoonaa kuolemantapausta. Pandemioiden vakavuus ja niiden aiheuttamien kuolemantapausten määrä vaihtelee kuitenkin suuresti, eikä sitä voida tietää ennen viruksen syntyä. Eri arviot kuolonuhrien määrästä ovat vaihdelleet kahdesta 50 miljoonaan. YK:n lintuinfluenssan torjuntaa koordinoimaan nimitetty David Nabarro esitti syksyllä niinkin rajun arvion, että kuolleita olisi viidestä 150 miljoonaan. Maailman terveysjärjestö WHO kuitenkin sanoutui irti arviosta. Suomessa on vuosien 1957 ja 1968 influenssapandemioiden perusteella arvioitu, että sairastua voisi noin 25 - 30 prosenttia väestöstä. Kuolleisuus voisi olla noin prosentti sairastuneista. Tavallisiin influenssaepidemioihin ja niiden jälkitauteihin kuolee Suomessa vuosittain arviolta 250 - 1 500 ihmistä. Pandemian puhjetessa tilannetta voisi pahentaa terveydenhoitojärjestelmien ylikuormittuminen. Lisäksi sairaslomien suuri määrä voisi häiritä yhteiskunnan toimintaa. Myös kansainvälinen apu muille maille saattaisi vähentyä, kun hallitukset keskittyisivät suojelemaan omia kansalaisiaan. Katriina Töyrylä, YLE24 (siirryt toiseen palveluun) Mikä lintuinfluenssa on? (siirryt toiseen palveluun) Maailma varautuu pandemiaan (siirryt toiseen palveluun) Viime vuosisadalla kolme pandemiaa (siirryt toiseen palveluun) Lisää tietoa lintuinfluenssasta: FAO, mm. karttoja lintuinfluenssan leviämisestä (siirryt toiseen palveluun) Kansanterveyslaitos, mm. ohjeita matkailijoille (siirryt toiseen palveluun) Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos Eela (siirryt toiseen palveluun) Maa- ja metsätalousministeriö (siirryt toiseen palveluun) Maailman terveysjärjestö WHO (siirryt toiseen palveluun) WHO:n ajantasainen luettelo lintuinfluenssaan sairastuneista ihmisistä (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: EU

Lue seuraavaksi