Japanin historiantulkinnat kuohuttavat Kiinassa

Toisen maailmansodan päättymisestä Aasiassakin on yli 60 vuotta. Haavat ovat kuitenkin yhä niin avoimet, että japanilaiset tulkinnat sodasta ovat vetäneet välit uudelleen kireälle ja tuoneet kansalaiset kaduille Kiinassa ja Etelä-Koreassa. Japanissa puolestaan on ilmassa näkemys, että syyllisyyttä sodasta on jo kannettu kylliksi.

Ulkomaat

Keväällä leimahtanut kiista on kiristynyt jo niin, että lokakuun puolivälissä Etelä-Korean ulkoministeri Ban Ki-Moon perui sen vuoksi Japanin-matkansa. Uutta vierailupäivää ei Banin mukaan kannata näissä olosuhteissa edes esittää.

Muutamia päiviä aiemmin Kiinan viranomaiset olivat puolestaan peruneet Japanin ulkoministerille Nobutaka Machimuralle esitetyn vierailukutsun. Matkalla oli määrä valmistella Kiinan ja Japanin huipputapaamista; edellisestä on jo neljä vuotta.

Riidan ytimessä on kaksi asiaa: uusien japanilaisten koulukirjojen antama kuva toisen maailmansodan tapahtumista sekä pääministeri Junichiro Koizumin vierailut sotamuistomerkillä. Japanin miehittämissä maissa ollaan sitä mieltä, että molemmilla vähätellään japanilaisten 1930- ja 1940-luvuilla aiheuttamia kärsimyksiä.

Koizumi ja lähes 200 alahuoneen 480 kansanedustajasta oli hieman ennen Etelä-Korean ja Kiinan päätöksiä käynyt vastalauseista huolimatta Yasukunin sotamuistomerkillä. Toisin kuin kukaan muu Japanin pääministereistä sitten toisen maailmansodan Koizumi on ottanut Yasukunin-käynnit vuosittaiseksi tavakseen. Tämänsyksyinen vierailu oli jo viides.

Koizumin mukaan käynnit ovat yksityisiä hetkiä sodassa kuolleiden muiston kunnioittamiseksi. Hän sanoo rukoilevansa samalla, ettei uusia sotia tulisi enää koskaan.

Vain yksi sodanjälkeisistä pääministereistä on tehnyt virallisen vierailun Yasununille, ja tuostakin Yasuhiro Nakasonen käynnistä on jo 20 vuotta. Lisäksi pääministeri Ryutaro Hashimoto kävi muistomerkillä syntymäpäivänään vuonna 1996. Hän korosti vierailunsa epävirallisuutta.

Viimekesäisen mielipidekyselyn mukaan 49 prosenttia japanilaisista toivoo, että Koizumi jättäisi vierailut sikseen; vastakkaisella kannalla oli 37 prosenttia. Yli puolet kaikista sanoi kuitenkin, ettei voi käsittää, mikä muistomerkissä kiinalaisia niin suututtaa. Koizumi puolestaan on sanonut, että hän yksin päättää, mitä yksityishenkilönä tekee.

Muistomerkki kuolleille vai temppeli jumalille?

Yasukunin eli ”rauhan maan” muistomerkki pystytettiin sisällissodan jälkeen vuonna 1869. Rakennelma on omistettu kaikille japanilaisille, jotka ovat kuolleet tuossa ja sitä seuranneissa sodissa. Kahden ja puolen miljoonan ihmisen joukossa ovat varsinaisissa sotatoimissa kuolleiden lisäksi he, jotka tappio sodassa on ajanut itsemurhaan.

Kiinaa ja Etelä-Koreaa hiertävät kuitenkin vain tietyt 14 ihmistä: toisen maailmansodan aikainen pääministeri kenraali Hideki Tojo ja muut sotasyyllisiksi todetut. Miehityksestä kärsineiden maiden mukaan heitä kumartamalla osoitetaan samalla kunnioitusta sodanaikaiselle politiikalle ja kyseenalaistetaan Japanin anteeksipyyntöjen vilpittömyys. Koizumi esitti sellaisen viimeksi tänä syksynä.

Myös Japanissa on niitä, joiden mielestä poliitikkojen käynnit sotaviireillä ja muilla armeijan tunnuksilla koristetulla muistomerkillä näyttävät joko liian sotaisilta tai liiaksi jumalanpalvelukselta. Japanin shinto-uskonnon mukaan vainajista nimittäin tulee jumalia, joita jälkeläiset palvovat.

Japanin parlamentissa on esitetty monta kertaa, että kenraali Tojo poistettaisiin Yasukunissa kunnioitettavien joukosta, mutta kansallismieliset ovat joka kerta torjuneet esityksen. Keväällä japanilainen tuomioistuin kumosi kanteen, jonka mukaan johtavien poliitikkojen Yasukunin-vierailut rikkovat pasifistista perustuslakia. Välikohtaus vai verilöyly?

Oikeuden päätös osui samaan aikaan, kun Kiinassa oli alkanut kuohunta japanilaisten oppikirjojen sisällöstä. Tuohtumus sinänsä on ollut tavallista neljän vuoden välein - aina kun Japanin opetusministeriö arvioi uusien koulukirjojen tekstit - mutta tällä kertaa mittakaava oli aivan toinen.

Kun yli neljännesmiljoonan ihmisen verilöylyyn Nanjingissa viitattiin sanalla ”välikohtaus”, kymmenien tuhansien ihmisten mielenosoitukset roihahtivat mellakoiksi useissa Kiinan kaupungeissa. Japanin konsulaattia kivitettiin, japanilaisravintoloita heiteltiin palopulloilla, japanilaisia autoja rusikoitiin.

Japanin mielestä mielenosoitusten taustalla oli todellisuudessa kiinalaisten silkka rasismi japanilaisia kohtaan. Japani vaati anteeksipyyntöä, Kiinan ulkoministeriö kieltäytyi. Yli 30 vuotta kestäneiden diplomaattisuhteiden aikana ei sen mukaan ollut koettu yhtä viileitä hetkiä.

Samaan aikaan myös Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa roihusivat sekä tunteet että roviot, kun Japanin suurlähetystön edessä poltettiin Koizumin kuvia ja Japanin lippuja. Mielenosoittajia korvensivat siellä sekä miehityksen uhrien kohtalo että sodasta kytemään jäänyt riita Japaninmeressä sijaitsevista pikkusaarista.

Tokiossa Etelä-Korean suurlähettiläs riensi kovistelemaan hallitusta tekstinkappaleesta, jonka mukaan Tokton tai japanilaisittan Takeshiman laavakivirypäs kuuluu Japanille ja Etelä-Korea miehittää sitä laittomasti. Saman oppikirjan edellisessä versiossa saarten oli vain sanottu kuuluneen ”historiallisesti Japanille”.

Sekä alueväite että Nanjingin verilöylyn vähättely ovat samasta oikeistolaisen kustantamon ”Uusi historia” -kirjasta. Kuohunnasta huolimatta - tai sen vuoksi - kirjan opit päätyvät vain harvalle japanilaiskoululaiselle, sillä opettajat ovat valinneet kirjan käyttöön vajaassa prosentissa Japanin kouluista. Muutoksen merkkejä poliittisessa ilmastossa Monet Japanin politiikan tuntijat arvioivat, että tämän vuoden tapahtumat ovat merkki ilmapiirin oikeistolaistumisesta ja kansallismielisyyden kasvusta. Jo riittävät syyllistäminen ja masokismi toisen maailmansodan jäljiltä, sanovat useat poliitikot etenkin oikealla. Japanissa on kasvanut myös halu muuttaa perustuslakia, joka on Yhdysvaltain käsialaa vuodelta 1947 ja kieltää Japanilta hyökkäysvoimat. Sekä hallitus- että oppositiopuolueissa on niitä, jotka lähettäisivät japanilaissotilaita ratkomaan kansainvälisiä konflikteja. Perustuslakimuutosta ei kuitenkaan ole laitettu vielä millään tavoin liikkeelle. Paljon muutos vaatisikin: kahden kolmasosan enemmistön parlamentin molemmissa kamareissa sekä enemmistön kansanäänestyksessä. Syyskuisessa mielipidekyselyssä 62 prosenttia kansasta vastusti perustuslakiin kajoamista. Mutta muutosta tuntuu olevan ilmassa, ja kenties pääministeri Koizumi on juuri sen haistaessaan pitänyt kiinni vierailuistaan Yasukunin sotamuistomerkille. Ja ehkä se osaltaan kantoi hedelmää syyskuun parlamenttivaaleissa, kun Koizumia tukevat puolueet saivat alahuoneeseen kahden kolmasosan enemmistön. Anniina Wallius, YLE24 (siirryt toiseen palveluun) >>> Kiistaa arvovallasta, kauppasuhteet kunnossa (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: >>> Kahdeksan vuotta sotaa