Salpalinjan omistuksesta outo ongelma

Suomen itärajan puolustukseen rakennetun Salpalinjan omistuksesta on tullut ongelma. Valtio on pari viime vuotta pallotellut omistusta valtiovarainministeriön, Senaatti-kiinteistöjen ja Museoviraston kesken.

Kotimaa

1 200 kilometrin linnoitusketju rakennettiin 40-luvulla Miehikkälästä Savukoskelle. Linja on paikoin niin huonossa kunnossa, että rakenteissa liikkuminen on vaarallista. Valtiovarainministeriö on yrittänyt myydä Salpalinjaa museovirastolle yhdellä eurolla. Museovirasto ei suostu ottamaan linjaa vastuulleen, jos se ei saa rahaa linjan inventointiin ja ylläpitoon. Valtiovarainministeriön mielestä Museovirasto yrittää saada Salpalinjan varjolla lisäresursseja. Ministeriön mielestä akuuttia rahantarvetta ei ole. Aikansa suurin työmaa Hiljakkoin museolinjalle haettiin pelastusta Ruotsista asti. Ruotsalaisia on herätelty huolehtimaan suomalaisten keralla Salpalinjasta ja kehittämään siitä kansainvälistä matkailukohdetta. Ruotsissa on linnoitusperinnetyössä mukana yli tuhat henkeä, joten kiinnostusta asiaan on arveltu löytyvän. Salpalinjaa rakentamassa oli vuonna 1940 vajaa tuhat ruotsalaista vapaaehtoista. Ruotsista saatiin linnoitustöihin myös terästä sekä autoja ja koneita. Linja rakennettiin vuosina 1940 - 1941 ja 1944. Rakentaminen oli Suomen tähän asti suurin yhteinen työmaa. Enimmillään töissä oli 35 000 miestä ja pari tuhatta lottaa. Salpalinja siirtyi vuonna 2003 puolustusministeriöltä valtiovarainministeriölle, ja Salpalinjan perinneyhdistyksen puheenjohtajan Heikki Koskelon mukaan se on hautautunut rahaministeriöön. Kymenlaakson Radio, YLE24 Linkki Miehikkälän Salpalinja-museon sivuille: http://www.miehikkala.fi/salpalinja-hanke/ (siirryt toiseen palveluun)