Suomalainen postimerkki 150 vuotta

Suomessa on ollut valtiollinen posti jo vuodesta 1638, mutta yli kaksisataa vuotta kirjeet ja paketit kulkivat postimerkeittä ja yleensä myös enemmittä kiireittä. Lähetyksen saapuminen maan yhdestä kolkasta toiseen saattoi viedä viikon tai kaksikin.

Kotimaa

Postimaksut perustuivat kuljetettavan matkan pituuteen ja lähetyksen painoon, joten taksan laskeminen oli monimutkaista. Käytäntö selkiytyi, kun Suomessa alettiin myydä arvoleimaisia kuoria eli ehiöitä vuonna 1845. Samalla ihmiset alkoivat yhä enemmän käyttää myös kirjekuoria, eivätkä enää kirjoittaneet osoitetietoja kirjepaperin takasivulle.

Postimerkit otettiin Suomessa käyttöön maaliskuussa 1856, ulkomaisten esimerkkien innoittamana. Maailman ensimmäinen postimerkki oli ilmestynyt Englannissa vuonna 1840. Suomessa postimaksuksi kävi aluksi kaksi merkkiä, (siirryt toiseen palveluun) sininen viiden kopeekan merkki ja punainen kymmenen kopeekan merkki. Viiden kopeekan merkki oli tarkoitettu peruspainoisille kirjeille, joiden kuljetusmatka oli alle 125 virstaa (vähän yli 130 kilometriä) ja kymmenen kopeekan merkki tätä pitemmille matkoille. Uudet merkit syrjäyttivät ehiöt kuitenkin hitaasti. Lisäksi merkkien alkuvuosina yksityispostia kulki niukanlaisesti, sillä iso osa kansasta ei osannut kirjoittaa ja merkit olivat kalliita: työläisen päiväpalkka riitti vain muutamaan merkkiin. Merkeissä näkyy kansakunnan historia

150 vuodessa postimerkit ovat muuttuneet huomattavasti, kertoo tiedotuspäällikkö Marja Pihlman Suomen Postin Postimerkkikeskuksesta.

- Ensimmäiset merkit olivat yksivärisiä ja leimattiin käsin. Siitä kehitys on edennyt kaiverrusmerkkien kautta monivärisiin ja erilaisilla painotekniikoilla toteutettuihin merkkeihin. - Nykymerkeissä voi olla esimerkiksi hologrammeja tai jopa aitoa kultaa ja hopeaa kuten Fabergén pääsiäismunaa kuvaavassa kahden merkin pienoisarkissa. Postimerkkien aiheet ovat ilmentäneet kunkin ajan arvostuksia ja tyylivirtauksia. Valtiollinen vaakunaleijona oli yksi aiheista alusta asti, tosin leijonamerkin malli on muuttunut jo moneen kertaan. 1920-luvun lopusta lähtien postimerkeissä on kuvattu suomalaisia merkkihenkilöitä, historiaa, rakennuksia ja kulttuuria. Ajan mittaan merkkeihin ovat päässeet myös viihdetaiteilijat ja sarjakuvahahmot. Nykyään kuka tahansa voi saada kuvansa postimerkkiin. Asiakkaat haluavat uusia postimerkkejä ja tuoreita kuva-aiheita, tiedotuspäällikkö Pihlman kertoo. - Suomalaiset suosivat etenkin luonto- ja taideaiheisia merkkejä. - On mukavaa, jos postimerkin aihe tukee viestin sisältöä tai on ajankohtainen, sanoo Pihlman. - Siksi postimerkkejä julkaistaan muun muassa vuotuisjuhlia varten. Samalla merkkien elinkaari on lyhentynyt. Suosituimmat merkit myydään loppuun muutamassa kuukaudessa. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi linja-auton satavuotismerkki, jotkin urheilumerkit sekä koruaiheiset Kalevala-merkit. Uusia merkkejä syntyy tasaista tahtia Kuka tahansa voi ehdottaa uutta postimerkkiaihetta. Ehdotukset käsitellään toimikunnassa, johon kuuluu liike-elämän ja kulttuurin sekä Postin edustajia. Kun uusi aihe on hyväksytty, kutsutaan taiteilija töihin. Tähän mennessä Suomessa on julkaistu noin 1 700 eriaiheista postimerkkiä. Niitä ovat piirtäneet maan eturivin taiteilijat, ja tilaa on annettu myös uusille tekijöille. Joukossa on ollut myös lapsia. Esimerkiksi vuonna 1983 toisen joulupostimerkeistä piirsi 3-vuotias Camilla Lindberg. - Hän oli maailman nuorin postimerkkitaiteilija ja lienee edelleen, Pihlman arvioi.

Uusia merkkejä on tullut myös kilpailujen kautta. Suurin ja kaikille avoin postimerkkikilpailu järjestettiin vuotta 1996 varten, jolloin oli kulunut 140 vuotta ensimmäisistä postimerkeistä.

Kilvan voitti pariskunta Pauliina Kaleva ja Kari Kivinen, jotka olivat ideoineet kirjaimista koostuvan Hei-postimerkkisarjan.

Kirjeposti on vähentynyt, mutta merkkejä tarvitaan yhä Valtaosa postista kulkee nykyään ilman postimerkkiä. - Sähköinen viestintä ei silti ole tehnyt postimerkkejä tarpeettomiksi, tiedotuspäällikkö Pihlman vakuuttaa. - Edelleen suomalaiset lähettävät esimerkiksi jouluna yli 50 miljoonaa korttia.

Postimerkkien painosmäärät määrää kysyntä. Esimerkiksi vuonna 2004 merkkejä painettiin Suomessa 170,5 miljoonaa kappaletta.

Suomalaisen postimerkin 150-vuotisen historian kunniaksi vuonna 2006 ilmestyy 29 postimerkkijulkaisua, joissa on 54 erilaista postimerkkiä.

Niiden aiheita ovat muun muassa 200-vuotias J. V. Snellman, satavuotias taksiliikenne, pääsiäinen, Suomenlinna, Akseli Gallen-Kallela, mustikka, kissat, kansalliskirjastoksi muuttuva Helsingin yliopiston kirjasto sekä talvinen metsä. (siirryt toiseen palveluun)Anna Simojoki, YLE24 (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun)Kuuntele Sari Siekkisen radiojuttu postimerkeistä (Radion kulttuuriuutiset) (siirryt toiseen palveluun) 150-vuotiaan postimerkin historia (Postin verkkosivut (siirryt toiseen palveluun)) Suomalaisen postinkulun historia (Postin verkkosivut) (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: Postimuseon Tarinoita-näyttelyn verkkosivut

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus