Hyppää sisältöön

Kolumbus saattoi olla katalonialainen kapinallinen

Espanjassa aiotaan tutkia, olisiko löytöretkeilijä Kristoffer Kolumbus voinut olla katalonialainen. Perinteisesti Kolumbuksen on arveltu syntyneen Italiassa. Muitakin näkemyksiä on kuitenkin esitetty jo 1920-luvulla.

Historioitsijoiden enemmistö katsoo, että Kolumbus syntyi vuonna 1451 Genovassa Italiassa. Jotkut tutkijat kuitenkin uskovat, että löytöretkeilijä olisi voinut olla katalonialainen Cristofol Colom. Teoriaa testataan nyt DNA-kokein, kirjoittaa brittiläinen The Independet -lehti. Katalonia on autonominen hallintoalue nykyisessä Koillis-Espanjassa. Alueen pääkaupunki on Barcelona. DNA-näyte otetaan noin 120:ltä Colom-nimiseltä katalonialaiselta sekä 180:ltä Colomilta Mallorcasta ja Valenciasta. Näytteitä verrataan Kolumbuksen aviottoman pojan Hernandon DNA:han. Hernando on haudattu Sevillan katedraaliin Etelä-Espanjaan. Aatelispoika, joka tahtoi kätkeä menneisyytensä? Katalonialaisteorian mukaan Colom oli Katalonian aatelistoa ja osallistui epäonnistuneeseen vallankaappausyritykseen Aragonian kuningasta Juhana II:sta vastaan. Lisäksi Colom oli mukana upottamassa portugalilaisia laivoja Ranskan käskystä. Kun kappaus meni mönkään, Colom espanjalaisti nimensä kätkeäkseen menneisyytensä. Kolumbuksen salatun taustan tueksi tutkijat ovat nostaneet etenkin sen, että Kolumbukselta säilyneissä kirjoituksissa käytetään kieltä, joka on lähempänä katalaania kuin italiaa tai kastilianespanjaa, joka on espanjan päämurre. Päästyään uuteen maailmaan Kolumbus lisäksi nimesi useita seutuja katalonialaisin nimin. Kolumbus halusi testata kohuteorian

Espanjan valtio syntyi, kun yllä mainitun Juhana II:n poika Aragonian Ferdinand meni naimisiin Kastilian Isabellan kanssa vuonna 1469.

Tuolloin Kristoffer Kolumbus oli jo taitava purjehtija ja navigoija. Hänestä tiedetään, että hän muutti 25-vuotiaanana Portugalin pääkaupunkiin Lissaboniin, joka oli Afrikkaan suuntautuneiden löytöretkien keskus.

Kolumbus halusi testata, pääsisikö Euroopasta meriteitse Intiaan ja Kiinaan. Näin hän olisi kokeillut, pitikö tuolloin vielä tuore teoria maapallon pyöreydestä paikkansa. Portugalin hovi ei kuitenkaan innostunut tukemaan Kolumbuksen hanketta, ja hän lähti Espanjaan ajamaan asiaansa.

Monen vuoden neuvottelujen jälkeen kuningatar Isabella I suostui lähettämään hänet unelmoimalleen merimatkalle. Kolumbus lähti elokuussa 1492 ja pääsi Bahamasaarille lokakuussa. Samalla matkalla hän osui myös Kuubaan ja Haitiin.

Sittemmin Kolumbus matkasi vielä kolmasti Karibianmerelle, ja ilmeisesti uskoi osuneensa Aasiaan. Vuonna 1506 hän kuoli Valladolidissa Espanjassa.