Vapaat ammattiteatterit eivät kostu kasvavasta valtion kulttuurituesta

Valtion uusi rahoituslaki kasvattaa tulevaisuudessa kulttuurilaitosten saamaa tukea roimasti, mutta lain piiriin kuulumattomat vapaat ammattiteatteriryhmät eivät pääse rahoista nauttimaan. Ne ovat kuitenkin tärkeitä työllistäjiä sekä suomalaisen teatterin viejiä.

kulttuuri

Uuden rahoituslain myötä suomalaisten teatterien, orkesterien ja museoiden valtiontuki kasvaa vuosikymmenen lopulla arviolta kolmanneksella.

Vapaita ammattiteatteriryhmiä korotus ei suoraan koske, sillä ne toimivat pääasiassa paikallisten avustusten ja ennen kaikkea opetusministeriön harkinnanvaraisen tuen voimin. Esimerkiksi tänä vuonna runsaan miljoonan euron harkinnanvaraista pottia jakaa 24 lainsuojatonta ammattiteatteriryhmää.

Alan etuja ajavassa Teatterikeskuksessa uskotaan kuitenkin, että tukirahojen lisääntyminen kunnallisella puolella heijastuu myös teatterilain ulkopuolella toimivien ryhmien talouteen.

- Kun valtionosuusteatterien rahoitus kasvaa, teatterilain piiriin voidaan tulevaisuudessa ottaa lisää ryhmiä. Se paitsi parantaa kyseisten ryhmien taloutta myös vapauttaa lisää rahaa muille harkinnanvaraista tukea nauttiville teattereille, toteaa Teatterikeskuksen toiminnanjohtaja Kirsi Reinola.

Tanssia on viime vuosina tuettu jonkin verran, mutta valtionosuuden piiriin on viimeksi nostettu puheteatteri eli Komediateatteri Arena vuonna 1998.

Yhteistyötä ja kulttuurivientiä Vaikka vapaiden teatteriryhmien tulevaisuus näyttää Rentolan mielestä valoisalta, hän pelkää että valtionosuusuudistus saattaa seuraavien kymmenen vuoden kuluessa syventää kuilua isojen laitosteattereiden ja pienempien teattereiden välillä. - Suurista tulee entistäkin suurempia. Toisaalta pienemmät kaupunginteatterit ja vapaat ryhmät joutuvat kenties tiivistämään yhteistyötään, mikä on hyvä asia, Rentola pohtii. Hän huomauttaa, että tulevaisuudessa erilaiset vapaat teatteriryhmät ovat yhä merkittävämpiä alan työllistäjiä. Myös teatterivienti on pitkälti ryhmien harteilla. Talkoohenkeä ja näkkileipäpalkkaa Vapaiden ammattiteatteriryhmien taloudellinen tilanne on kuitenkin tällä hetkellä tukala. Paine kasvaa yhä, sillä uusia lainsuojattomia ammattiteatteriryhmiä syntyy jatkuvasti. Turussa kuusi vuotta toiminut TEHDAS Teatteri on vastikään ilmoittanut joutuvansa lopettamaan toimintansa, ellei kaupunki lisää tukeaan. Tänä vuonna Turku tukee TEHDAS Teatteria 15 000 eurolla. Teatterinjohtaja Hanna Paateron mukaan neuvotteluja kaupungin kanssa pyritään nyt käymään aktiivisesti. Tampereella toimiva Teatteri Telakka valmistautuu parhaillaan 10-vuotisjuhlaesitykseensä. Vaikka alkuaikojen talkoohenki on vaihtunut kokonaisen kulttuuritalon pyörittämiseen, teatteri on edelleen se pääasia, vakuuttavat perustajajäsenet Kaisa Sarkkinen ja Tanja-Lotta Räikkä. Molemmat toivovat, että Teatteri Telakan rahoitusta lisättäisiin. - Palkkamme eivät edelleenkään täytä työehtosopimusten minimejä. Olemme jaksaneet pitkään paiskia hommia näkkileipäpalkalla, mutta jotta työtä voitaisiin tehdä pitkäjänteisesti, palkalla pitäisi myös pystyä elämään, Sarkkinen ja Räikkä toteavat. Radion kulttuuriuutiset