Väitös: Aino Kallas oli rohkea uudistaja

Kirjailija Aino Kallas määritteli tuotannossaan sukupuolirooleja uudelleen, toteaa kirjallisuudentutkija Kukku Melkas tuoreessa väitöskirjassaan. Melkas myös katsoo Kallaksen uudistaneen historiallista romaania tuomalla esiin epävarman ja epäluotettavan kertojan.

kulttuuri

Suomalais-virolaisen Aino Kallaksen (1878 - 1956) Sudenmorsian on feministisen kirjallisuuden klassikko, joka on vaikuttanut monen nuoren naisen maailmankuvaan, sukupolvi toisensa jälkeen. Kallaksen pääteos on vanhanaikaisella kielellä kirjoitettu balladi sudeksi muuttuvasta naisesta, joka ylittää sovinnaisuuden rajat. Kallas sijoitti Sudenmorsiamen tapahtumat historiaan, 1500-luvulle, mutta tarina kommentoi julkaisuaikaansa. Sudenmorsianrikkoi rajoja Väitöskirjan mukaan Sudenmorsiamen päähenkilö rikkoo monenlaisia rajoja. Hän on esimerkiksi seksuaalinen äiti, vaikka seksuaalisuuden ja äitiyden yhdistäminen oli mahdotonta teoksen ilmestymisaikaan. Etäännyttämällä tapahtumat kauas historiaan Kallas saattoi käsitellä uusia ja arkoja aiheita, sanoo tutkija Melkas. Kallas myös muokkasi uudelleen länsimaista mytologiaa ja sekoitteli historiallisten kronikoiden kieltä raamatulliseen saarnaavuuteen ja virolaisiin legendoihin. Tulkinnanvaraista historiaa ja mieskertojien parodisoimista Kallaksen Surmaava eros -trilogiaan kuuluvat Sudenmorsiamen (1928) lisäksi teokset Barbara von Tisenhusen (1923) ja Reigin pappi (1926) . Kiellettyä rakkautta kuvaava trilogia uudisti suomalaista kirjallisuutta monella tavalla. Yksi uusi piirre oli historian esittäminen tulkinnanvaraisena.

- Kallas uudisti historiallista romaania tuomalla ensimmäistä kertaa mukaan epävarman ja epäluotettavan ja kertojan. Myöhemmin samaa tekniikkaa on käyttänyt muun muassa Mika Waltari Sinuhessaan, Melkas huomauttaa. Yksi kiinnostava seikka Aino Kallaksen tuotannossa on mieskertojien käyttö. Melkas arvioi, että teosten mieskertojista voi lukea hallitsevan maskuliinisuuden parodiaa. - Miehet kertovat ja yrittävät samalla saada otetta omasta elämästään ja tarinan naisesta. Kertoja kuitenkin epäonnistuu kerta toisensa jälkeen. Balladikaavan mukaisesti Surmaava eros -trilogian kirjat päättyvät päähenkilöiden kuolemaan. Kallaksella kyse on kuitenkin ennen kaikkea naisille asetetuista rajoista. - Kaikki trilogian naispäähenkilöt saavat väkivaltaisen lopun, koska yhteisö kieltää heiltä uuden identiteetin, Melkas korostaa. Kukku Melkaksen väitöskirja Historia, halu ja tiedon käärme Aino Kallaksen tuotannossa tarkastettiin Turun yliopistossa viime lauantaina.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset, YLE24