1. yle.fi
  2. Uutiset

Ars Fennica -palkintoa tavoittelee neljä taiteilijaa

Ensi vuoden Ars Fennica –palkinnon saajaksi on nimetty neljä taiteilijaa: valokuvataiteilija Elina Brotherus, kuvanveistäjä Markus Kåhre, taidemaalari Elina Merenmies ja taidemaalari Anna Tuori.

kulttuuri

Palkinnon myöntävä säätiö toivoo, että ehdokkaiden julkistaminen etukäteen lisää kiinnostusta heidän töihinsä ja suomalaiseen kuvataiteeseen yleensä.

Ars Fennica on Suomen suurin kuvataidepalkinto ja sen arvo on 34 000 euroa. Kuluvana vuonna palkintoa ei myönnetä, vaan esitellään ensi vuoden ehdokkaita. Lisäksi huhtikuussa annetaan 10 000 euron elämäntyöpalkinto merkittävän uran tehneelle suomalaiselle kuvataiteilijalle. Kaikki ensi vuoden palkinnonsaajaehdokkaat ovat mukana näyttelyssä Kiasmassa sekä julkaisussa. Voittaja julkistetaan tammikuussa 2007. Saman vuoden kesällä palkinnonsaajan tuotantoa esitellään Hämeenlinnan taidemuseossa. Yleisökin pääsee sanomaan sanansa sopivimmasta voittajasta. Ars Fennica –ehdokkaiden näyttely aukeaa Kiasmassa lokakuussa, ja näyttelyssä järjestetään yleisön suosikki -äänestys. Ehdokkaat ovat jo kannuksensa hankkineet Valokuvataiteilija Elina Brotherus (s. 1972) tuli tunnetuksi omakuvistaan, jotka käsittelevät ihmissuhteen vaikeutta. Hän on kuvissa usein alasti tai kyynelissä.

Sittemmin Brotherus on tehnyt muun muassa teoksia, joissa hän tutkinut maalaustaiteen klassisia aiheita ja esitystapoja valokuvan keinoin. Kuvissa hän esimerkiksi makaa tai seisoo maisemassa. Nykyään Brotherus tekee valokuva- ja videoteoksia ja käyttää myös ammattimalleja.

Kuvanveistäjä Markus Kåhren (s. 1969) teokset taas väistävät kuvallisuutta. Ne ovat veistoksia tai installaatioita, mutta se mitä teoksista jää mieleen, ei ole niiden materiaalisuus.

Ulkoisesti yksinkertaisilta vaikuttavien rakenteiden sisällä näyttää piilevän arvoituksia. Taiteilija myös jättää teoksensa nimeämättä.

Elina Merenmies (s. 1967) on piirtäjä ja taidemaalari. Hänen teoksensa ovat esittäviä, mutta niiden kuvaama todellisuus on sekoitus sisäisiä näkyjä ja monipolvisia tarinoita. Häntä kiinnostaa sekä taidehistoria että mennyt arki.

Teosten henkilögalleria ja tarinat kertovat siitä, miten elämän kauneus voi löytyä epäsovinnaisista paikoista ja ilmiöistä.

Merenmiestä kiinnostaa maalaaminen laajasti tulkittuna: hän on työskennellyt niin virtuaalimaalausten kuin perinteisemmän animaationkin kanssa.

Taidemaalari Anna Tuorin (s. 1976) työt voivat ensisilmäyksellä näyttää kevyen kauniilta. Idylliä kuitenkin horjuttavat erilaiset häiritsevät elementit.

Tuorin maalaukset ovatkin vain näennäisesti tyttömäisen iloisia. Pikemminkin ne ovat nyrjähtäneen uljaita teoksia, joissa onnellista ja ihanaa katsotaan kriittisesti.

Teosten lähtökohtana ovat tunnetilat tai muistikuvat luetusta, nähdystä ja koetusta. Tuorin maalaukset asettuvat romantiikan perinteeseen, jossa maisema on myös sisäisen maailman kuva.

Ars Fennican jakaa Henna ja Pertti Niemistön Kuvataidesäätiö. Ehdokkaat valitsi lautakunta, johon kuuluvat puheenjohtajana toimitusjohtaja, LT Leena Niemistö, kuvanveistäjä Heikki Häiväoja, museonjohtaja, FT Tuula Karjalainen ja taidemaalari Henry Wuorila-Stenberg.

Lähteet: YLE24

Lue seuraavaksi