Ristiretkien pitkä varjo

Kun muslimimaiden rajut mielenosoitukset puhkesivat vuoden alussa, varsin nopeasti kävi selväksi, että kyse oli muustakin kuin pelkästään profeetta Muhammedin pilakuvista herännyt suuttumus. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan muslimimaiden ja Euroopan yhteinen tuhatvuotinen historia onkin rinnakkaiselon ja kaupankäynnin lisäksi myös ristiriitojen ja sotien sävyttämää.

Ulkomaat

Ensimmäiset siemenet eurooppalaisen ja islamilaisen maailman konflikteille kylvettiin jo yli tuhat vuotta sitten, kun pohjoisafrikkalaiset maurit levittäytyivät Iberian niemimaalle. Kristityt kuninkaat sotivat arabivalloittajia vastaan, mutta islamilainen valta säilyi Espanjassa aina 1400-luvun lopulle asti. Vielä tänä päivänä eräät radikaalimuslimit katsovat, että muslimien pitäisi päästä takaisin satoja vuosia sitten menettämilleen alueille Iberian niemimaalla.

Kristitty maailma ei hyvällä katsonut muslimien valtapyrkimyksiä. Suuttumusta herätti etenkin muslimivalta kristittyjen vain itselleen kuuluvaksi katsomassaan Jerusalemissa.

Bysantti tekikin 1100-luvun kynnyksellä aloitteen Jerusalemin valloittamisesta, ja kun sekä paavi että useat frankki- ja normanniruhtinaat innostuivat ajatuksesta, syntyi ensimmäinen ristiretki. Tästä alkoi parisataa vuotta kestänyt kausi, jonka aikana kristityt ja muslimit sotivat useita kertoja Jerusalemin hallinnasta, sittemmin Englannin, Ranskan ja Saksan kuninkaiden johdolla.

Jerusalemin lopullinen valloitus ei kristityiltä kuitenkaan onnistunut, vaan heidät ajettiin pois Pyhältä Maalta. Tämän jälkeen Ottomaanien valtakunta alkoi laajentua Lähi-idässä ja Kaakkois-Euroopassa yltäen lopulta aivan Wienin porteille - itse kaupunkia muslimit eivät kuitenkaan koskaan onnistuneet valloittamaan.

Vaikka ristiretket tehtiinkin uskontoon pohjautuen ja ristin nimeen, lienee vahvana vaikuttimena ollut myös ranskalaisten, saksalaisten ja englantilaisten kuningashuoneiden halu laajentaa vaikutusvaltaansa pidemmälle itään ja tuhota uhkaksi katsomansa islamilainen poliittinen voimatekijä, joka ulotti vaikustuvaltaansa kohti Euroopan ydintä.

Ristiretket muistetaan yhä Ristiretkistä on lähes tuhat vuotta, mutta niiden vaikutus näkyy yhä tänä päivänä Euroopan ja muslimimaiden suhteissa. Tampereen yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuslaitoksen erikoistutkijan Tuomo Melasuon mukaan ristiretket muistetaan edelleen muslimimaailmassa nimenomaan eurooppalaisena hyökkäyksenä islamilaista maailmaa vastaan. Tämän vuoksi Yhdysvaltain presidentin George Bushin vertaus Irakin sodasta ristiretkenä herätti närää niin Euroopassa kuin Lähi-idässäkin. - Muslimimaailmassa muistaminen rakentuu eri tavalla kuin Pohjois-Euroopassa, Melasuo sanoo. Hänen mukaansa esimerkiksi profeetta Muhammedin aikakausi on ajatuksellisesti lähempänä muslimeita kuin talvisota suomalaisia. Tämän vuoksi islamiin kohdistuvat loukkaukset koetaan Melasuon mukaan muslimimaissa hyvin henkilökohtaisesti. Ulkopoliittisen instituutin Lähi-idän tutkija Heidi Huuhtanen uskookin, että muslimimaiden kansalaisten reaktiot Muhammedin pilakuviin oli aito: islamin häpäiseminen herättää suuttumusta. Huuhtasen mukaan sananvapaudestaan ylpeä länsi unohtaa, että globalisaatio ei vaikuta yksin talouselämään, vaan kaikkeen toimintaan. Myös muslimimaiden kansalaisilla on nykyisin mahdollisuus nähdä, mitä heistä lännessä kirjoitetaan ja ajatellaan. Toisaalta muslimimaissakin olisi syytä ymmärtää, että länsimaissa vallitsevat erilaiset pelisäännöt. Lehdistön vapautta kunnioittavan maan sanomalehdeltä ei voi odottaa samanlaista itsensensuuria kuin autoritäärisen muslimimaan lehdeltä. Mia Gertsch (siirryt toiseen palveluun) Itsenäisyys toi pettymyksen (siirryt toiseen palveluun) Kylmän sodan perintö (siirryt toiseen palveluun) Hyvä paha öljy (siirryt toiseen palveluun) Monikasvoinen islam (siirryt toiseen palveluun)