Ruotsi nöyristeli natsi-Saksaa

Ruotsissa on selvitetty maan suhdetta natsi-Saksaan 1930- ja 1940-luvuilla. Tuoreen tutkimuksen mukaan ruotsalaiset papit ja tuomarit tekivät varauksetonta yhteistyötä natsidiktatuurin kanssa. Ruotsin kirkko esimerkiksi noudatti saksalaisia rotulakeja päättäessään parien vihkimisestä.

kulttuuri

Ruotsalainen historiantutkimus on toistaiseksi miltei vaiennut maan suhteesta natseihin toisen maailmansodan aikoihin. Käynnissä oleva lähihistorian suurprojekti on kuitenkin paljastanut, että juutalaisviha kukoisti myös Ruotsissa.

Tutkimusprojektia koordinoiva historian professori Klas Åmark Tukholman yliopistosta sanoo, että Ruotsi oli natsien suuntaan aivan liikaa rähmällään.

- On tietysti helppo olla jälkiviisas, mutta niin paljon Saksaa ei olisi tarvinnut mielistellä, vaikka tavoitteena olikin välttää sotaan sekaantuminen, professori Åmark sanoo.

Rotulakeja, sotilaskarkureiden palautuksia ja sensuuria Ruotsin kirkko sovelsi saksalaisia rotulakeja kymmenen vuotta vuodesta 1935 lähtien. Papit kieltäytyivät vihkimästä juutalaisia arjalaisten eli käytännössä ruotsissa asuneiden saksalaisten kanssa. Ja jos joku erehtyi vihkimään, olivat tuomioistuimet kerkeästi kumoamassa avioliittoja. Tutkijoiden mielestä toinen kuvaava esimerkki on Hitlerin rinnalla taistelemiseen kyllästyneiden sotilaskarkureiden kohtalo. - Suomalaiset sotilaskarkurit lähetettiin natsi-Saksan pelossa nöyrästi takaisin kotimaahansa, jossa heidät tuomittiin ankariin rangaistuksiin. Se oli hätävarjelun liioittelua, arvioi professori Åmark. Nöyristelyn takana oli vankasti myös Ruotsin ulkoministeriö, ja kaikki pyrittiin hoitamaan huomiota herättämättä. Natsien vastaiset mielipiteet vaiennettiin, samoin kriittiset sanomalehdet. Yhtymäkohtia suomettumiseen

Niin pitkälle ruotsalainen itseruoskinta ei kuitenkaan mene, että Ruotsissa tunnustettaisiin maan olleen kolmannen valtakunnan vankina samalla tavoin kuin Suomi aikanaan Neuvostoliiton sylissä.

- Tietysti yhtymäkohtia aina löytyy, mutta kyllä suomettuminen sentään oli pahempaa, Åmark analysoi.

Hän kuitenkin myöntää, että molemmissa tapauksissa diktatuurin naapurissa yritettiin elää hiljakseen ja venettä keikuttamatta.

Lähteet: Ylen radiouutiset (Jyri Rantala, Tukholma)