1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Kertaustyylit demokratisoivat antiikin suomalaisille

Suomen itsenäistymisen jälkeen 1800-luvun esineistö koettiin menneisyyteen kuuluvaksi, eikä sitä osattu arvostaa. Nykyisin kiinnostus antiikkiesineitä kohtaan on nostanut kertaustyylit ansaitsemalleen paikalle museoissa, kodeissa ja antiikkiliikkeissä.

Suomen Antiikkiesineet -kirjasarjan päätoimittaja ja museonjohtaja Kari-Paavo Kokki sanoo, että meidän aikamme ymmärtää paremmin kertaustyyliarkkitehtuuria, mutta esineellinen kulttuuri ei vieläkään ole kovinkaan arvostettua. - Muualla Euroopassa kertaustyylien aikana valmistetut esineet alkavat olla hyvin haluttuja ja arvokkaita, mikäli ne ovat korkeatasoisia, Kokki kertoo. Kammariin ja kartanon saliin Suurin osa Suomen antiikkiesineistöstä edustaa 1800-luvun kertaustyylejä. Romantiikan ja kansallisuusaatteen myötä sekä rakennusten että esineiden koristeaiheita haettiin historiasta. Näin syntyivät tyylisuunnat uusgotiikasta uusbarokkiin. Samaan aikaan esineitä alettiin valmistaa teollisesti, ja näin yhä laajemmilla kansalaisryhmillä oli mahdollisuus hankkia niitä kotiinsa. - Se oli tavallaan demokratisoitumisen aikaa. Samanlainen esine saattoi olla tamperelaisen puuvillatehtaan työntekijän kamarissa ja kartanon salissa. Antiikkikauppojen hyllyt ovat täynnä näitä 1850-luvun jälkeen valmistettuja esineitä, Kari-Paavo Kokki toteaa. Kun kansankielessä puhutaan antiikista, tarkoitetaankin pitkälti kertaustyylien esineistöä. - Monet ovat sitä mieltä, että oikea antiikki on 1700-luvun ja 1800-luvun alkupuolen esineistöä. Kertaustyyliset antiikkiesineet ovat kuitenkin hyvin tärkeä osa suomalaista kulttuuriperintöä, päättää Kokki. Weiling & Göösin kustantamassa Suomen Antiikkiesineet -kirjasarjassa julkaistiin nyt kertaustyylejä käsittelevä kolmas osa. Tulossa oleva neljäs osa käsittelee jugendia ja modernismia. Radion kulttuuriuutiset