1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Helsinki muistelee omaa kulttuurivuottaan hyvällä

Helsinki oli Euroopan kulttuurikaupunki vuonna 2000. EU-komissio on arvioinut, että Helsingin kulttuurivuosi oli yksi kulttuurikaupunkihistorian onnistuneimmista kokonaisuuksista. Myös kaupunki itse katsoo menneeseen tyytyväisenä, vaikka kaikessa ei onnistuttukaan.

kulttuuri

Kun kaupunki lähti tavoittelemaan kulttuurivuotta, Suomi rämpi upottavassa lamassa. Helsingissä kulttuuri valjastettiin auttamaan talouskurimuksesta nousemista. Kulttuurin itsenäisestä arvosta ei juuri puhuttu, vaan kulttuurista tuli sekä osa selviytymissuunnitelmaa että keino lisätä Suomen kansainvälistä näkyvyyttä.

Monessa onnistuttiin... Helsinki oli kulttuuripääkaupunki yhdessä kahdeksan muun kaupungin kanssa. Kulttuurijohtaja Pekka Timonen antaisi kulttuurivuodelle kouluarvosanan 8,5. - Helsinki oli aika ennakkoluuloton ohjelmiston suhteen, ja kulttuurivuonna löytyi uusia toimijoita. Vaikutus tuntuu vieläkin, ja esimerkiksi kansainvälisten festivaalien määrä on moninkertaistunut. Lisäksi ihmisiä saatiin sohvalta liikkeelle, kulttuuriyleisö on tutkimusten mukaan laajempi kuin ennen teemavuotta. - Toinen onnistuminen syy oli toimintamalli. Tapahtumavuotta järjestämään perustettu Kulttuurikaupunkisäätiö ei itse tuottanut juuri mitään, vaan vastuu levisi laajalle joukolle toimijoita. Suurhankkeen aikoihin Timonen oli tuotantopäällikkönä Kulttuurikaupunkisäätiössä. Hän kehuu säätiön onnistuneen myös yhteistyössä liike-elämän kanssa. - Kulttuurivuosi oli kotimaisen sponsoroinnin ennätys, yrityksiltä saatiin noin kuusi miljoonaa euroa. Käsittääkseni yleisurheilun MM-kisatkin hävisivät tässä vertailussa. ...mutta hankkeen jälkihoito jäi torsoksi Kulttuurivuoden valmistelu ja toteutus onnistuivat myös kriittisten arvioiden mukaan melko hyvin, mutta parantamisen varaa jäi etenkin siinä, että kulttuurikaupunkisäätiön perintö päätyi osin tärviölle. - Jälkihoito jäi puuttumaan, hankkeen jatkaminen juhlavuoden jälkeen, pahoittelee Timonen. Hän arvelee, että säätiön olisi pitänyt jatkaa vuoden kauemmin. Nyt säätiö lopetti toimintansa vuoden 2001 keväällä, eikä kukaan napannut kulttuurin viestikapulaa. Moni hyvä hanke hautautui säätiön mukana arkistoon. Timosen mukaan hukkaan meni muun muassa toimivaksi kehkeytynyt yhteistyö valtion ja Helsingin eri toimijoiden kanssa sekä lähikaupunkien kesken. Myös yhteistyö yritysten kanssa väheni selvästi kulttuurivuoden jälkeen. Millennium verotti kansainvälistä huomiota

Yleisötutkimusten mukaan Helsingin kulttuurivuosi tunnettiin Suomessa hyvin, ja kulttuurivuoden johtaja Georg Dolivo nousi lähes yhtä tunnetuksi kuin pääministeri.

Kansainvälinen näkyvyys oli selvästi heikompi. Timosen mukaan tähän vaikutti varsinkin se, että vuosi 2000 ei ollut kaikkein otollisin. Tuolloin vaihtui vuosituhat, ja jokainen kynnelle kykenevä kaupunki järjesti millennium-ohjelmaa. Ääntä oli maailmassa niin paljon, että Helsingin huutelu ei kuulunut kunnolla.

Vuosituhannen juhlista huolimatta kulttuuri-Helsinki houkutteli aiempaan verrattuna paljon ulkomaisia toimittajia. Esimerkiksi tietotoimisto Uusi Kiina teki suuren jutun avantouinnin MM-kisoista, jotka tuolloin järjestettiin ensi kertaa.

Suomalaiselle kulttuuriväelle vuosi merkitsi paljon enemmän kuin eksoottisia artikkeleita ulkomaisissa lehdissä. Kulttuurikaupunkihanke lisäsi paitsi yhteyksiä muualle maailmaan, myös uskoa omiin kykyihin, Timonen katsoo. Puutarhoja, saunoja ja juoksuoopperaa Kulttuurivuonna Helsingissä järjestettiin noin 450 erilaista tapahtumaa. Osa taiteesta oli siroteltu pitkin kaupunkia kaikkien ilmaiseksi nähtäväksi. Timonen nostaa onnistuneeksi etenkin Töölönlahden ympäristön ja VR:n makasiinien valjastamisen kulttuurin ja kaupunkilaisten käyttöön. Alueella oli tapahtumia, avoimia puutarhoja ja ympäristötaidetta. Myös kuukauden sauna –hanke oli menestys, ja esimerkiksi Paavo Nurmi –ooppera olympiastadionilla herätti laajaa huomiota. - Kaikissa tapahtumissa ei ehkä ollut järkeä, mutta ne herättivät tunteita ja jättivät ainutkertaisia muistoja, sanoo Timonen. (siirryt toiseen palveluun)Anna Simojoki, YLE24 (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi