Sata vuotta kansanvaltaa

Näin luonnehti P. E. Svinhufvud vuonna 1907 valtiopäivien avajaisissa uutta valtiopäiväjärjestystä ja vaalilakia, joilla suomalaiset saivat äänioikeuden ja nykymuotoisen eduskuntamme.

Kotimaa

Omaan taloon eduskunta pääsi vasta vuonna 1931, kun nykyinen eduskuntatalomme valmistui Arkadianmäellä. J.S.Sirénin suunnittelema rakennus perustuu arkkitehtitoimisto Borg-Sirén-Åbergin ehdotukseen Oratoribus eli Puhujille.

Vuonna 1978 eduskuntataloa laajennettiin ja 1980-luvulla eduskunnan haltuun siirtyi myös viereinen Kaupunkiliiton talo, joka kunnostettiin kansanedustajien tarpeita vastaavaksi. Pekka Helinin työryhmän suunnittelema eduskunnan uusi lisärakennus vihittiin käyttöön vuonna 2004.

Historiansa aikana eduskunta on kokoontunut ainoastaan kerran Helsingin ulkopuolella, Kauhajoella talvisodan aikana 1.12.1939 - 12.2.1940. Salassa pidetystä siirrosta päätettiin, kun Neuvostoliitto oli aloittanut pommitukset. Paikaksi valittiin Kauhajoki, koska se on kaukana itärajasta eikä siellä ollut pommitusten kannalta kiinnostavia kohteita. Eduskunta juhlii Eduskunta viettää juhlavuottaan kesään 2007 saakka teemalla Oikeus ääneen - luottamus lakiin. Sata vuotta suomalaista kansanvaltaa. Juhlavuoden aikana järjestetään kaksi juhlaistuntoa: 1. kesäkuuta 2006 valtiopäiväjärjestyksen satavuotispäivänä sekä 23.5.2007, jolloin ensimmäisestä istunnosta tulee kuluneeksi sata vuotta. Naiskansanedustajien työn kunniaksi eduskunnan lisärakennuksen edustalle pystytettiin patsas. Vuoden aikana järjestetään myös lukuisia erilaisia tapahtumia ja julkistetaan postimerkki sekä juhlaraha ja -mitali. Eduskunnan historiasta julkaistaan 12 kirjan sarja. 18. maaliskuuta 2007 järjestettävät eduskuntavaalit puolestaan kantavat lisänimeä Juhlavaalit. (siirryt toiseen palveluun)Sortokauden myllerrys johti uudistukseen (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun)Eduskunnan alkutaival kuoppainen (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun)Sotavuodet, YYA ja EU (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun)Katriina Töyrylä, YLE24 (siirryt toiseen palveluun) Katso myös Elina Yli-Ojanperän juttu Naisen ääni 100 vuotta (siirryt toiseen palveluun) Lisää juhlavuodesta: Kuuntele YLE Radio 1:n juttuja aiheesta (siirryt toiseen palveluun) Videopätkiä eduskunnan taipaleelta: Eduskunta saa uuden talon 1931 (Filmi-Kuva Oy/Veikko Itkonen) (siirryt toiseen palveluun) YYA-sopimuksen syntyvaiheet 1948 (Filmi-Kuva Oy/Veikko Itkonen) (siirryt toiseen palveluun) Eduskunnan ja huippu-urheilijoiden yhteiset kisat stadionilla 1949 (Oy Suomen Filmiteollisuus) (siirryt toiseen palveluun) Valtioneuvosto kokoontuu Paasikiven johdolla 1952 (Veikko Itkonen) (siirryt toiseen palveluun) Puhemies Johannes Virolainen puhuu Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlaistunnossa 1967 (TV-Uutistoimitus) (siirryt toiseen palveluun) Eduskunnassa valmistellaan poikkeuslakia Kekkosen toimikauden jatkamiseksi 1973 (TV-Uutistoimitus) (siirryt toiseen palveluun) Suomen eduskuntaan nousee toisena Euroopassa vihreiden edustajia 1983 (TV-Uutiset) (siirryt toiseen palveluun) Pankkikriisi ja Juhantalo puhuttivat 1993 (TV1 A-Studio) (siirryt toiseen palveluun) EU-kansanäänestyksen aikataulukiista johti jarrutuskeskusteluun 1994 (TV-Uutiset) (siirryt toiseen palveluun) Eduskunta hyväksyi parisuhdelain (siirryt toiseen palveluun) Linkkejä: Eduskunnan 100-vuotissivusto (siirryt toiseen palveluun) Eduskuntatalo (siirryt toiseen palveluun) Eduskuntavaalit (siirryt toiseen palveluun) Nais- ja miesedustajien osuus eduskunnassa (siirryt toiseen palveluun)

Sata vuotta sitten, 1. kesäkuuta 1906, Suomi antoi ensimmäisenä maailmassa kaikille kansalaisilleen tasavertaiset vaalioikeudet. Samalla Euroopan vanhanaikaisimmat nelikamariset säätyvaltiopäivät korvattiin aikansa uudenaikaisimmalla yksikamarisella eduskunnalla.

Uudistus myös loi pohjaa Suomen itsenäistymiselle 11 vuotta myöhemmin sekä merkitsi suurta yhteiskunnallista murrosta.

Lain ilmituoma ajatus kaikkien kansalaisten tasavertaisuudesta heikensi esivallan auktoriteettiä ja isäntien valtaa. Samoin vahvistui näkemys naisten tasa-arvoisuudesta miesten kanssa.

Lisäksi uudistus vahvisti yhteiskunnallisten liikkeiden, etenkin työväenliikkeen asemaa sekä synnytti uudenlaisen puoluejärjestelmän. Äänioikeutettujen määrä kymmenkertaistui Uudistus oli todellinen demokraattinen harppaus, sillä äänioikeutettujen määrä kymmenkertaistui liki 1,3 miljoonaan. Naiset saivat ensi kertaa maailmassa samat vaalioikeudet miesten kanssa ja myös äänioikeutettujen miesten määrä kasvoi rajusti. Äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ikäraja oli aluksi 24 vuotta. Suomessa myös siirryttiin maailmalla vielä harvinaiseen suhteelliseen vaalitapaan, jotta taattaisiin pienehköillekin ryhmittymille mahdollisuus menestyä vaaleissa. Näin pyrittiin saamaan kaikki kansalaispiirit mukaan poliittiseen elämään. Mentelmäksi valittiin yhä käytössä oleva d'Hondtin järjestelmä, jossa paikat jaetaan vaalilistan saamien äänimäärien perusteella. Siinä puolueiden saamien paikkojen suhde on mahdollisimman lähellä äänimäärien suhdetta. Muutos oli selvä jo ensimmäisissä vaaleissa: Eduskuntaan valittiin 19 naista, mikä oli 9,5 prosenttia kaikista kansanedustajista. Nykyisin maailman parlamenteissa naisia on keskimäärin reilut 16 prosenttia. Suomessa 17 prosenttiin päästiin jo vuonna 1916. Suomen työväenpuolueesta puolestaan tuli suhteellisesti maailman vahvin, kun sosiaalidemokraatit saivat peräti 80 paikkaa. Kaikkiaan eduskuntaan pääsi kuusi puoluetta. Vuokratiloista Arkadianmäelle

Ensimmäisten eduskuntien kokoontumispaikka oli Helsingin Vapaaehtoisen Palokunnan talon juhlasali nykyisellä Keskuskadulla. Vuonna 1910 eduskunta siirtyi Heimolan taloon nykyisen Yliopistonkadun ja Vuorikadun kulmaan.