Nykykieli on portti suomen kielen historiaan

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on tuottanut 175-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Internetiin julkaisun, joka esittelee suomen kielen vaiheita 1800-luvun alkupuolelta nykypäivään.

kulttuuri

Kieli ja identiteetti -sivusto lähtee siitä, että nykysuomalaisella voi olla montakin kielellistä identiteettiä kuten perinteinen ja moderni maalaisuus, kansainvälisyys ja ulkosuomalaisuus tai kaupunkilaisuus ja yleissuomalaisuus. Nykykielen muodoista sivustossa päästään historian ja tutkimuksen saloihin kuten murteiden taisteluun 1800-luvulla, lestadiolaisten kielenkäyttöön, amerikansuomalaisten sekakieleen tai 1990-luvun murrebuumiin. Kieli ja identiteetti -verkkojulkaisu on suunnattu ensi sijassa nuorille, mutta kokonaisuus on verkossa kaikkien käytettävissä. Julkaisun on kirjoittanut äidinkielenopettaja ja oppikirjantekijä Tuula Uusi-Hallila. Kieli muuttuu puhetilanteen mukaan Kieli on sidoksissa kulttuuriin, joten sanoihin kiteytyy aina kulttuuriperimää. Puhuja voi esimerkiksi käyttää sanaa mie, vaikka ei olisikaan kotoisin Itä-Suomesta. Mie sopii esimerkiksi tilanteisiin, joissa puhuja haluaa esiintyä iloisena ja toimeliaana. Sanavalinnallaan hän viittaa tyypillisesti karjalaisuuteen liitettyihin piirteisiin. Uusi-Hallilan mukaan suomalaiset puhuvat montaa eri suomea, sillä kielenkäyttötilanne sanelee sen, miten sanamme asetamme. Jokainen suomalainen kirjoittaa esimerkiksi tekstiviestiin erilaista kieltä kuin työpaikkahakemukseen. Oman kielen arvo täytyisi tajuta Suomen kieli on nuori ja sen virallisen aseman puolesta jouduttiin taistelemaan vain pari sukupolvea sitten. Uusi-Hallila sanookin, että meillä täytyisi olla hyvät perustelut silloin, kun luovumme oman kielen käytöstä. - On hyvä miettiä tosissaan, haluaako jossain yhteydessä luopua äidinkielestään kansainvälisyyden hyväksi, eli laittaako esimerkiksi lapsensa vieraskieliseen kouluun tai kirjoittaako gradun tai väitöskirjan vieraalla kielellä, huomauttaa Uusi-Hallila. Tällä hetkellä suomen kielen asema on parempi kuin milloinkaan aiemmin. Suomi ottaa kyllä vaikutteita vieraista kielistä, nykyisin etenkin englannista, mutta Uusi-Hallila pitää lainasanojen vaikutusta rikastavana. Uhkana on kuitenkin se, että jollain elämänalueella luovutaan suomen kielen käytöstä kokonaan. Näin voi käydä esimerkiksi tieteenalalla, joka ei kehitä omaa suomenkielistä erityissanastoaan. Radion kulttuuriuutiset, YLE24

Lähteet: Kieli ja identiteetti -sivusto verkossa