1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

EU yrittää auttaa Kongoa kriisistä

EU:n uuden kriisinhallintaoperaation kohdemaa Kongo on ollut viime vuodet yhden maailman verisimmän konfliktin näyttämö. Rauha solmittiin jo neljä vuotta sitten, mutta yhäkin noin tuhat ihmistä päivässä kuolee konfliktin seurauksena, väkivaltaan, nälkään ja tauteihin.

Ulkomaat

EU-joukkojen tehtävänä on valvoa Kongon demokraattisen tasavallan vaaleja, jotka ovat maan ensimmäiset demokraattiset vaalit 45 vuoteen. EU:n apua pyysi YK, jolla on jo ennestään Kongossa 17 500 rauhanturvaajaa. Presidentin- ja parlamenttivaalien on tarkoitus päättää vuoden 2002 rauhansopimuksen jälkeinen siirtymäkausi, jonka aikana maata ovat johtaneet väliaikainen presidentti ja hallitus. Vaalien toivotaan viimeinkin tuovan Kongoon rauhan ja vakauden. Pelkona kuitenkin on, että ne voivat myös ajaa maan uusiin väkivaltaisuuksiin. Rauhansopimuksesta huolimatta väkivalta on jatkunut edelleen erityisesti maan itäosassa. Alueella on ollut toistuvasti yhteenottoja eri kapinallisryhmien ja YK:n sekä Kongon hallituksen joukkojen välillä. Aseistetut ryhmät myös terrorisoivat siviilejä ja alueelta kantautuu jatkuvasti tietoja raiskauksista, ryöstelystä, surmista ja sieppauksista. Vaalien myötä väkivalta voi kiihtyä, jos kaikki eivät hyväksy tulosta. Lisäksi konfliktin taustalla on taistelu Kongon laajojen luonnonrikkauksien hallinnasta ja kaaoksen jatkuminen saattaa olla monen rikkauksia hamuavan etu. Suomi mukana 14 rauhanturvaajalla

EU-joukkojen tehtävänä on tukea YK-joukkoja tarpeen vaatiessa eri puolilla maata. Kongon levoton itäosa on kuitenkin YK:n vastuulla, ja siellä on myös valtaosa YK-joukoista. Lisäksi EU-joukot auttaisivat vakavien levottomuuksien sattuessa evakuointitehtävissä sekä turvaisivat Kinshasan lentokenttää.

EU-joukkojen läsnäolon toivotaan toimivan väkivaltaisuuksia ehkäisevänä pelotteena, mutta EU on valmis tarvittaessa myös voimankäyttöön, sanoo Viereck.

Joukkojen toimikaudeksi on sovittu neljä kuukautta ensimmäisestä vaalikierroksesta eli heinäkuun 30. päivästä lukien. Jotkut ovat epäilleet operaation voivan pitkittyä, mutta EU:ssa vakuutetaan, että tavoite on ainoastaan varmistaa vaalien sujumista, ei vakauttaa Kongoa.

Päävastuu Kongon rauhan turvaamisesta on edelleenkin YK:n Monuc-operaatiolla, joka on maailmanjärjestön suurin. Myös tehtävä on laaja: Kongo on pinta-alaltaan maailman 12. suurin maa ja noin seitsemän kertaa Suomen kokoinen. Operaatiolle myös arvostelua

Arvostelijat ovat moittineet EU-operaatiota liian pieneksi, riskialueita välttäväksi ja toimikaudeltaan liian lyhyeksi, jotta se olisi todella merkittävä.

Onpa operaatiota jopa sanottu "kosmeettiseksi harjoitukseksi", joka on merkittävämpi EU:lle ja sen yhteisen turvallisuuspolitiikan uskottavuudelle kuin Kongolle.

EU:n Kongo-operaatio, Eufor RD Congo, on ensimmäinen, jonka EU-maiden sotilaat hoitavat alusta asti omin voimin.

Siihen osallistuu 20 EU-maata ja Turkki yhteensä noin 2 000 rauhanturvaajalla. Operaation kustannuksiksi on arvioitu 16,7 miljoonaa euroa. Vetovastuu on Saksalla, ja päämaja Potsdamissa. Operaation johtoon on nimitetty saksalainen kenraaliluutnantti Karlheinz Viereck. EU-joukkoja Kongossa johtaa ranskalaiskenraali Christian Damay. Joukoista kolmannes on Saksasta ja kolmannes Ranskasta. Suomi osallistuu 14 henkilöllä, joista suurin osa on lääkintäalan ammattilaisia. Suomalaiset muodostavat kaksi liikkuvaa leikkaussaliryhmää, jotka on varustettu antamaan henkeä pelastavaa kirurgiaa myös EU-sotilaiden vakavan loukkaantumisen varalta. EU-joukosta 800 on Kongossa ja 1 200 kahden tunnin lentomatkan päässä Gabonin pääkaupungissa Librevillessä. Lisäksi joukkoja on tarpeen varalta valmiudessa Euroopassa. Kongossa tukikohta sijaitsee N'dolon lentokentällä pääkaupungissa Kinshasassa.

EU:n ulkopoliittinen edustaja Javier Solana on kuitenkin puolustanut sitä hyvin suunnitelluksi operaatioksi, joka on esimerkkinä unionin tuleville operaatioille.

Hän myös huomauttaa, ettei tämä ole ensimmäinen kerta, kun unioni puuttuu Kongon tilanteeseen ja EU jatkaa Kongon auttamista sen pyrkimyksissä poliittiseen vakauteen.

EU lähetti Kongoon joukkoja jo vuonna 2003, kun YK pyysi apua Bunian alueen rauhoittamiseen.

Kongossa toimivat avustustyöntekijät katsovat, että EU-operaatiosta voi olla Kongolle hyötyä sikälikin, että se lisää länsimaissa mielenkiintoa Kongoa ja kongolaisten hätää kohtaan.

(siirryt toiseen palveluun)Diktatuuri ja väkivalta leimanneet Kongon historiaa (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun)Taistelut, ryöstely ja julmuudet jatkuvat (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun)Suuri osa kansasta elää kurjuudessa (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun)Katriina Töyrylä, YLE24 (siirryt toiseen palveluun) EU:n Kongo-operaatio (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: Monucin sivut

Lue seuraavaksi