Rakkaan Kylli-tädin syntymästä sata vuotta

Kylli-tätinä tunnetun taidemaalarin ja kuvaamataidonopettajan Kylli Kosken syntymästä on kulunut sata vuotta. Hän on osa Suomen tv-toiminnan historiaa ja 60-luvulla kasvaneiden parhaiten tuntemia naisia Lenita Airiston ja Teija Sopasen ohella.

kulttuuri

Kylli-täti ihastutti lastenohjelmien katsojia sadunkerronnallaan ja siveltimellään neljä vuosikymmentä.

Kuvaamataidonopettaja Kylli Koskesta tuli 50-vuotiaana vuonna 1957 TV:n satupiirtäjä Kylli-täti, kun lastenohjelmia suunnitteleva toimittaja Osmo Visuri sai tehtäväkseen lastenohjelmien aloittamisen, ja etsittiin sopivaa vetäjää.

Aluksi haussa oli aluksi "kiva nuori mies", mutta Visurin vaimo kertoi entisen opettajansa Kylli Kosken sadunkertojan taidoista. Päätös syntyi päivällispöydän ääressä, ja pian Kylli saattoi kutsua lapsia mukaan ohjelmaansa ja tuoda studioon kissoja ja koiria.

Ohjelmia kuuluttaessaan Teija Sopanen, jonka vanhemmat olivat Kylli Kosken ystäviä, tuli kutsuneeksi itselleen läheistä lasten piirros-, askartelu- ja satutuokioiden vetäjää "Kylli-tädiksi". Nimitys vakiintui neljän vuosikymmenen aikana kaikkien suomalaisten tuntemaksi.

Kylli Koski teki myös kirjankuvituksia, piti monia taidenäyttelyjä ja kävi opintomatkoilla Euroopassa. Vuonna 1997 kuollut taiteilija veti lähes viimeiseen asti mm. maalauskursseja eläkeläisille. Hänet on haudattu Karstulaan, jossa syntymäpäivää myös juhlisteteaan.

Kylli Kosken muistoa vaalii hänen nimeään kantava seura, joka on julkaissut syntymäpäivän kunniaksi Kissa vieköön -kirjan, jonka Koski on kuvittanut. Seura myös tukee lastenkulttuuria Suomen Kulttuurirahastoon perustetun Kylli Kosken nimikkorahaston kautta. Syksyllä jaetaan ensimmäistä kertaa palkinto lastenkulttuurin tekijälle. YLE24 Kuuntele YLE Arkista: Miten minusta tuli minä, Kylli-täti (siirryt toiseen palveluun)