Tenhon ujous karisi näyttämölle

Savukosken Mukkavaarasta oleva Tenho Karjalainen sanoo, että teatteriharrastus on karistanut hänestä ujouden ja tuonut tilalle itseluottamuksen. Mies käsikirjoittaa näytelmiä, näyttelee ja ohjaa. Pääsiäisenä Savukoskella saa ensi-iltansa jo viides Tenho Karjalaisen näytelmä.

Savukoski
Tenho Karjalainen Savukoski harrastajateatterimies
Yle/ Jorma Korhonen

Viime vuosina on ollut tapana, että tunnettu harrastajaryhmä Rösölänperän Ruppanat aloittaa uuden esityskautensa pääsiäisenä ja nimenomaan pitkänäperjantaina. Ruppanoiden pääsiäisnäytelmä on osa Savukosken kuuluisia Kuivalihamarkkinoita. Nyt ensi-iltansa saa "Emo" -niminen näytelmä.

- Elävästä elämästä on tämäkin, niinkuin kaikki aikaisemmatkin, Karjalainen mainitsee.

"Emo" kertoo kertoo ikääntyneen äidin ja tämän aikamiespojan suhteesta. Äidin mielestä pojan pitäisi jo viimein itsenäistyä ja lähteä omaan lentoon.

Äiti ei tykkää, että poika luuraa jouten ja ryypiskelee hänen pientä eläkettään.Karjalainen tähdentää, että äiti on jo vanhainkodissa ja pojan olisi sitä suuremmalla syyllä irtaannuttava.

Aiheet löytyvät läheltä

Tenho Karjalainen sanoo, että hän on henkilöhahmoina jollakin tavalla tykästynyt noihin aikamiespoikiin tai peräkamarin poikiin, mitä he sitten ovatkaan.

- Heidän kauttaan on helppo kuljettaa kaikenlaisia tarinoita. Peräkamarin pojat eivät ole mitään fiktiivisiä hahmoja, vaan olevia ja eläviä. Kyllä heitä on näillä Lapin perillä...

Karjalainen löytää näytelmiensä aiheet läheltä, ajankohtaisista asioista.

- Meille pikkupaikkakuntalaisille ne asiat ovat suuria ja tärkeitä, mutta valtakunnan mitassa niihin ei juuri kajota. Ne tiedostetaan, mutta annetaan olla ja mennä, hän sanoo.

Karjalainen ottaa kantaa omalla tavallaan. Usein hauskasti. Yhdessänäytelmässä hän on tarkastellut Soklin kaivosasiaa, toisessa kunnan väestön ikääntymistä, kolmannessa muuttoliikettä ja niin edelleen.

- Onhan se melkoinen juttu, kun kunnassa nuorin täyttää viisikymmentä, hän lausahtaa.

Piti voittaa itsensä

Tenho Karjalainen sanoo olevansa pohjimmiltaan ujo mies, jopa erittäin ujo.

- Oli melkoinen kynnys voittaa itsensä ja nousta näyttämölle, hän tunnustaa.

Tenho kuluu Rösölänperän Ruppanoiden vanhaan kaartiin. Nyt näyttelemisestäkin on tullut rutiinia ja homma hoituu notkeasti. Näytelmien kirjoittamiseen Tenho Karjalainen haki oppia Sodankylästä kirjoittajakurssilta. Hän sai siellä niin hyvät arvostelut, että se kannusti kynäilemään enemmänkin.

- Kirjoittaminen on minulla oma prosessinsa. Se vaatii hiljaisuutta. Samalla kun kirjoitan, luen tekstiäni ääneen. Vaimo ja tytär sen kyllä tietävät, hän naurahtaa.

Tuhat kilometriä suksilla

Kun Tenho Karjalaiselta kysyy, mikä hän muuten on miehiään, saa kuulla, että rakennusmaalari, kirvesmies, ravintolan tarjoilija, maaperän tutkija ja innokas kuntoilija. Tänä talvena mies on suihkinut suksilla jo yli tuhat kilometriä. Kesällä matka taittuu vaikka rullaluistimilla.

Tällainen on pientilallisen poika Tenho Karjalainen Savukosken Mukkavaarasta - monessa liemessä keitetty mies.

Lähteet: Yle Lappi/ Jorma Korhonen