yle.fi-etusivu

Tietokoneohjelmat unohtavat käyttäjän

Monilla työpaikoilla yliopistoja myöten tuskaillaan monimutkaisten tietojärjestelmien kanssa. Etenkin suurissa tilausjärjestelmissä kilpailua ei ole tarpeeksi, jotta toimittajat tekisivät hyvälaatuisia järjestelmiä.

Kotimaa
Nainen testaa sähköistä vaaliäänestystä.
Joidenkin äänestäjien ääni jäi antamatta viime syksyn vaaleissa.YLE

Viime syksynä kokeiluun otettu sähköinen äänestysjärjestelmä osoittautui liian vaikeaksi käyttää, ja joidenkin äänestäjien ääni jäi antamatta. Viime syksyn äänestys joudutaan nyt ottamaan uusiksi kolmessa kunnassa.

Monilla työpaikoilla yliopistoja myöten tuskaillaan monimutkaiseksi koettujen tietojärjestelmien kanssa. Professori Sari Kujala Tampereen teknillisestä yliopistosta ja Etnoteam Finlandin toimitusjohtaja Simo Säde olivat YLEn Aamu-tv:n keskustelussa yhtä mieltä siitä, että vikaa on sekä tilaajissa että ohjelmistojen toimittajissa.

- Kuluttajien tuotteissa on edistytty kovasti ja käytettävyyttä otettu huomioon. Mutta suuremmissa tilausjärjestelmissä kilpailua ei ole tarpeeksi, jotta toimittajat tekisivät hyvälaatuisia järjestelmiä, toteaa professori Sari Kujala.

Etnoteam Oy tekee käytettävyystutkimuksia. Niiden tulokset osoittavat sen minkä moni toimistossa päätteensä äärellä tuskaillut tietää ilman tutkimuksiakin: nörttien tilaamat ja suunnittelemat järjestelmät eivät ole tavallisen ihmisen tajuntaa varten, käytännön työnteosta puhumattakaan.

Myös huono äänestysohjelma on hyvä esimerkki asiasta.

- Ihmiset ovat hyvin erilaisia. Äänestysjärjestelmässä ollut vika olisi huomattu testaamalla tuotetta. Siinä oli mahdollisuus keskeyttää äänestäminen vahingossa ennen aikojaan, sanoo toimitusjohtaja Simo Säde.

- Äänestysjärjestelmä oli huono. Varsinkin tällaisessa tapauksessa on varmistettava, että ohjelma sopii kaikille käyttäjille.

IT-järjestelmät liian "viisaita"

Ongelma on myös se, että järjestelmiä suunnittelevat tietoteknisesti orientoituneet henkilöt. Heidän on vaikea asettua peruskäyttäjien asemaan.

Tuotteiden kehittelijät lisäävät ohjelmiin ja järjestelmiin mahdollisimman paljon erilaisia toimintoja, joilla ei käytännön työssä tee mitään. Ohjelmiston käyttäjä tarvitsisi vain välttämättömiä perustoimintoja. Mutta usein tätä turhaa runsautta haluaa myös ostaja, ilmenee Etnoteamin tutkimuksista.

- Ohjelmiin tungetaan liikaa toiminnallisuuksia, olipa sitten kyse kodin mikroaaltouunista tai työpaikan käyttöjärjestelmästä. Silloin siitä tulee väkisinkin monimutkainen.

- Totuus on se, että ohjelmista saataisiin helppokäyttöisiä. Väitän, että kyse on haluttomuudesta.

- Osaltaan on kilpailuvaltista kysymys. Valitettavasti ihmiset ajattelevat kuten tekijät, eli ostavat tuotteen, jossa on sata erilaista toimintoa vaikka käyttävät vain kymmentä, Simo Säde kertoo.

Tampereen teknillisen yliopiston ihmiskeskeisen teknologian yksikössä tutkitaan ihmisten tarpeita ja rajoituksia teknologian käytössä. Ongelmia aiheuttaa esimerkiksi tietotekniikan kieli, joka on aivan muuta kuin mihin ihmiset ovat tottuneet arkipäivässään.

Erikoiset sanat ja ihmeelliset symbolit lisättynä koukeroisiin toimintatapoihin tekevät tietotekniikan käytöstä monille vaikeaa.

- Tietotekniikan käyttö ei tue ihmisen normaalia toimintaa, vaan ihmisen pitää sopeutua tietokoneen toimintaan, kertoo professori Sari Kujala.

Tarkkuutta tilauksiin

Kujala ja Säde arvioivat, että yritysten pitäisi tarkentaa vaatimuksiaan, kun käyttöjärjestelmiä hankitaan. Pitäisi määritellä tarkemmin esimerkiksi se, kenen kaikkien on kyettävä ohjelmaa käyttämään. Mikäli annetaan vain toiminnot ja budjetti, saattaa ohjelmiston käytöstä tulla insinöörin tutkintoa edellyttävää näppäimistön naputtelua.

Hyväkään suunnittelija ei kykene tekemään hyvää järjestelmää ilman, että suunnittelussa on mukana henkilö, joka oikeasti joutuu käyttämään työssään suunniteltavaa järjestelmää. Eikä tietotekniikkaan turhautuminen ole alan tuntemuksesta kiinni.

- Yliopistomaailmassa on tietotekniikan professoreitakin, jotka ovat todella ärsyyntyneitä ohjelmiin. Mutta kun ohjelmisto on kerran hankittu, sitä on hankala lähteä muuttamaan. Rahatkin on silloin jo käytetty, toteaa professori Sari Kujala.

Lähteet: YLE Uutiset