Tähtihetki: 12 Rounds

Tarmo Poussun mukaan tarinaltaan ääliömäisen poliisijännärin pääosaa esittävä John Cena tekee vuoden pökkelömäisimmän roolityön. Satu Linnapuomin mielestä Renny Harlinin uutuus on järjettömän tylsä.

kulttuuri
WWE Studios

Poussu: Surkeasti kirjoitettu

Renny Harlinin uutuus on tauottomalla toiminnalla täytetty, mutta tarinaltaan ääliömäinen poliisijännäri, jonka pääosassa showpainija John Cena tekee vuoden pökkelömäisimmäin roolityön. Harlinin likilaskuisella uralla 12 Rounds asettunee perää pitävien Mindhuntersin ja The Covenantin välimaille.

Cena esittää poliisia, jonka tyttöystävän (Ashley Scott) häntä vihaava rikollinen on kidnapannut. Vapauttaakseen rakkaansa miehen on suoritettava 12 tehtävää, jotka rikollinen hänelle sanelee. Tuloksena on yhtä monta toimintakohtausta ja ainakin tuplasti enemmän järjettömiä juonenkäänteitä.

Elokuvan ohjaajana Harlin on mahdottoman edessä. Hollywood-elokuvan pääosassa ei liene koskaan nähty kyvyttömämpää ja vähemmän karismaattista tähteä kuin John Cena. Enkä ihan äkkiä muista toista yhtä surkeasti kirjoitettua leffaa kuin 12 Rounds – ellei sitten viiden vuoden takainen Mindhunters vastaisi haasteeseen.

Epäkiitollisesta urakastaan 12 Roundsin ohjaajana Harlin suoriutuu itse asiassa melko mallikkaasti. Hän pitää kameran jatkuvassa, hermostuneessa liikkeessä, mikä pakottaa katsojan keskittymään kohtausten tapahtumiin tarinan logiikan – tai sen puutteen – sijasta. Hän ei myöskään anna puisevalle Cenalle liiemmin tilaisuuksia paistatella lähikuvissa, mikä on sangen armollista katsojalle.

Tarmo Poussu

Linnapuomi: Toimintaa toiminnan takia

Toiminta on toimintaa. Sitäkin voi olla hyvää ja huonoa, mutta en voi sietää elokuvia, joissa on toimintaa vain toiminnan takia. En ymmärrä niitä enkä sitä, miksi sellaisia tehdään. Olen mitä ilmeisimmin hyvin kaukana elokuvan 12 Rounds kohderyhmästä, mikä se ikinä onkaan. 14-vuotiaat pojat, kaiketi.

Ilmeisesti tällä elokuvalla on tarkoitus viitoittaa wrestling-tähti John Cenan tietä filmimaailmassa, mutta näyttelijänlahjat auttaisivat huomattavasti uran urkeamisessa. Mieluummin katson aidan seivästä kuin tällaista pökkelöä. Kuvauksesta vastaa David Boyd, ja sähäkkä kuvaus ja leikkaus ovat tämän filmin ainoa vähääkään kiinnostava osa-alue. Esikuvana lienee olleet Meduusa-leffat, joista 12 Rounds jää tosin kauas taakse. Toki ohjaaja Renny Harlin on myös näiden melko onnistuneiden visuaalisten valintojen takana, mutta kokonaisuutena tämä elokuva on kaikkea muuta kuin hyvää mainosta Harlinin Mannerheim-elokuvalle ja sen rahankeruulle.

12 Rounds on järjettömän tylsä elokuva, joka saa 108 minuuttiaan tuntumaan kolmelta tunnilta. Leffan nimen mukaisesti elokuvassa pelataan eräänlaista peliä, joka kestää 12 kierrosta. Jo kierroksen kolme kohdalla puuduttaa – ja tuskaa lisää tieto, että kierroksia on vielä yhdeksän jäljellä.

Satu Linnapuomi