Kolarihirvien hoitaminen organisoituu

Pohjois-Karjalan riistanhoitoyhdistysten toiminta on ollut mallina suurriistan virka-apuorganisaation synnylle. Toukokuussa aloittava suurriistan virka-apuorganisaatio järjestää metsästäjiä ja koiranohjaajia apuun mm. loukkaantuneiden hirvien jäljittämisessä.

riistanhoito
Hirvikoira ihailee isäntänsä kaatamaa hirveä.
YLE / Seppo Nykänen

Pohjois-Karjalassa vastaavanlaista toimintaa on ollut jo 1970-luvulta saakka, mutta valtakunnallisesti asioita on hoidettu varsin kirjavasti, kertoo Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirin riistapäällikkö Juha Kuittinen.

Käytännössä asioita hoidetaan hätäkeskuksen kautta. Hirvikolarin sattuessa autoilija ottaa yhteyttä hätäkeskukseen, missä löytyy ajantasalla olevat tiedot siitä kenellä on kyky ja taito hoitaa kolarihirvi pois maastosta tai selvittää hirven tila.

Kokemuksesta Juha Kuittinen osaa sanoa metsästäjän ja koiran olevan kolaripaikalla usein jo 1/2-1 tunnin viiveellä. Pohjois-Karjalassa apuun kiiruhtavia vapaaehtoisia metsästäjiä on paikkakunnasta riippuen 5-15 henkilöä. Riistanhoitoyhdistykset tarjoavat apuaan myös asutuksen lähelle eksyneiden suurpetojen karkoittamisessa.

Suomessa sattuu vuosittain noin 5000 hirvikolaria ja vajaat sata tapausta, joissa karhu tai muu peto on karkoitettava asutuksen liepeiltä.

Lähteet: YLE Pohjois-Karjala