Työryhmä: YLEn rahoitukseen 175 euron mediamaksu

YLEn rahoitusta pohtinut työryhmä esittää 175 euron mediamaksua kotitalouksille ja osalle yrityksistä nykyisen televisiomaksun tilalle. Mediamaksu olisi nykyistä 224 euron televisiomaksua pienempi, koska maksajien määrä kasvaisi.

televisiomaksut
YLEn toimitilat Pasilassa
YLE

Kansanedustaja Mika Lintilän (kesk.) johtama YLEn rahoitusta pohtinut työryhmä esittää, että julkisen palvelun mediamaksu tulisi käyttöön vuonna 2011 ja korvaisi nykyisen televisiomaksun.

Maksu ei enää perustuisi television omistamiseen vaan maksuvelvollisia olisivat kaikki asuntokunnat. Asuntokunnalla tarkoitetaan henkilöitä, jotka asuvat vakituisesti samassa osoitteessa. Vastuu maksamisesta kuuluisi kaikille asuntokunnan täysi-ikäisille henkilöille.

Maksu määrättäisiin vuosittain siten, että kukin asuntokunta maksaisi noin 175 euron maksun.

Maksuvelvollisia olisivat myös yritykset ja yhteisöt, joiden liikevaihto ylittää 400 000 euroa vuodessa. Yritysten ja yhteisöjen maksu olisi kolminkertainen asuntokuntien maksuun verrattuna. Valtiolta, kunnilta ja seurakunnilta maksua ei perittäisi elleivät ne harjoita liiketoimintaa.

Mediamaksu olisi nykyistä 224 euron televisiomaksua pienempi, koska maksajien määrä todennäköisesti kasvaisi. Maksut keräisi jatkossakin Viestintävirasto.

Lintilän mukaan tv-vastaanottimiin sidottu maksu ei olisi enää tuonut Ylelle riittävää rahoituspohjaa.

- Viime raportit kertoo, että ensi vuonna yli puolet ihmisistä katsoo päätteen kautta tv:tä, Lintilä sanoi.

Myös brezneviläisestä tv-lupatarkastajien oville kolkuttelusta haluttiin Lintilän mukaan päästä eroon.

YLEn rahoitus säilyisi nykytasolla

Lintilän työryhmä piti tavoitteena Yleisradion nykyisen palvelutason säilyttämistä. Mediamaksun suuruus on määritetty niin, että Yle saa toiminnan pyörittämiseen tarvitsemansa 415 miljoonaa euroa vuodessa.

Rahoituksen tasosta on tarkoitus päättää noin joka neljäs vuosi, alkuvaiheessa useamminkin.

YLEn rahoitusmallin muuttamisen taustalla on tv-lupamaksutulojen laskusuunta vuodesta 2004 alkaen. YLE menetti lupamaksajia varsinkin digisiirtymän yhteydessä.

Lintilän työryhmä vertaili lukuisia rahoitusmalleja mutta päätyi siihen, että kansalaisten ja yhteisöjen maksuista kertyvä rahoitus on edelleen tarkoituksenmukaisin julkisen palvelun rahoitusmalli. Työryhmän mukaan maksumalli myös takaa Ylen riippumattomuuden. Esimerkiksi budjettirahoituksen on katsottu tekevän YLEn liian riippuvaiseksi poliitikoista.

Ylen tulos kääntyi viime vuonna voitolliseksi säästökuurien jälkeen.

Hallintoneuvosto valvoo julkisen palvelun rajoja

Lintilän työryhmä esittää myös Yleisradion julkisen tehtävän määrittämistä uudelleen. Nykyinen laki puhuu täydestä palvelusta, uusi määritelmä velvoittaisi Yleisradion tuomaan monipuolisen ja kattavan televisio- ja radio-ohjelmiston jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin.

Lintilän mukaan työryhmä vahvistaa ja selkiyttää hallintoneuvoston asemaa. Hallintoneuvoston tehtävänä on määrittää Yleisradion julkisen palvelun tavoitteet. Hallintoneuvosto valvoisi myös, että Yleisradio ei sovella kilpailulainsäädännön vastaisia käytäntöjä.

- Emme näe sitä mahdollisuutta, että Yleisradiossa olisi uutisten tukkukauppa, jossa se tapahtuisi alihintaisesti, Lintilä linjasi.

Hallintoneuvosto puuttuu muun muassa uusien palveluihin julkisen palvelun kannalta.

Lähteet: YLE Uutiset