Geenihoidot korvaavat ohitusleikkauksia

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa aloitetaan lähiaikoina uudenlaiset sydänpotilaiden geenihoitokokeet . Suoraan sydänlihakseen ruiskutettavalla geenivalmisteella pyritään kasvattamaan uusia verisuonia sydämen vaurioituneen alueen ohi.

Kotimaa
Sydänlihasta kuvannetaan kolmiulotteisesti
YLE / Pertti Huotari

Laboratoriosta ja eläinkokeista ollaan nyt valmiit siirtymään sairaalaan ja potilaskokeisiin. Kardiologi Antti Kivelä Kuopion yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että hoitopaikka etsitään sydämestä kuvantamalla se kolmiulotteisesti. Kuvantaminen tapahtuu viemällä katetri nivusesta verisuonta pitkin pumppaavaan sydämeen.

- Geenisiirtoalue on jossakin vasemman kammion seinämässä riippuen siitä, missä sydäninfarkti on ihmisellä ollut tai missä kudos on elävää, mutta liikkuu huonosti, Kivelä selvittää.

Hoitopaikan löydyttyä geenivalmiste pistetään katetrin kautta injektioneulalla sydänlihakseen.

Vaikeita rintakipuja helpotetaan

Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Kuopion yliopiston A.I.Virtanen-instituutista kertoo, että geenihoidolla pyritään auttamaan vaikeista sepelvaltimo-oireista kärsiviä potilaita, joita ei enää muilla keinoilla voida auttaa. Heitä on jo hoidettu ohitusleikkauksilla ja asentamalla sydämeen metalliverkkoja, mutta rintakivut silti jatkuvat. Tätä nykyä tällaisia potilaita on viitisen prosenttia yliopistosairaalan sydänpotilaista.

Geenihoidon odotetaan poistavan rintakipuja nopeasti:

- Uudet verisuonet kasvavat muutamassa viikossa, joten tämä hoito todennäköisesti tehoaa aika nopeasti, Ylä-Herttuala lupaa.

Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tehtiin jo muutama vuosi sitten geenihoitokokeita sydänpotilaille. Nyt kokeiltava geenihoito on kuitenkin monin tavoin kehittyneempi .

- Geenivalmisteen annosta voidaan vähentää ja se voidaan suunnata tarkemmin sille alueelle, johon uusia verisuonia pyritään kasvattamaan, halutaan kasvattaa, Ylä-Herttuala kertoo.

Jaloillekin geenihoitoa

Yhtä jalkaa sydämen geenihoitokokeiden kanssa etenee myös jalkojen verisuoniahtaumien geenihoitotutkimus. Sitä kehitellään leikkausten lisähoidoksi alaraajojen vaikeiden, jo levossa kivuliaiden verisuoniahtaumien hoitoon. Uusimpien eläinkokeiden tulokset ovat erittäin lupaavia, kertoo tänään Kuopion yliopistossa väittelevä tutkija Petra Korpisalo:

- Geenivalmisteet toimivat jopa yllättävän hyvin koe-eläimissä. Verenkierto ahtaumasta kärsineessä jalassa voi nousta jopa 20-kertaiseksi .

Avosydänleikkaukset eivät poistu

Akatemiaprofessori Ylä-Herttuala toppuuttelee kuitenkin, että tarvitaan vielä muutamia vuosia, ennen kuin tällaiset elimistön omat ”ohitusleikkaukset ” voidaan ottaa rutiinikäyttöön.

Akatemiaprofessori uskoo, että yhä suurempi osa potilaista hyötyy tulevaisuudessa erilaisista kevyemmistä hoidoista, kuten geeni- ja kantasoluhoidoista.

- Kokonaan ne eivät kuitenkaan korvaa avosydänkirurgiaa, Ylä-Herttuala arvioi.

Lähteet: YLE Uutiset / Kaija Kervinen