Siirtolapuutarhat koukuttavat vahvasti viherpeukoita

Elämä siirtolapuutarhoissa on täydessä vauhdissa. Monelle siirtolapuutarhasta huolehtiminen on hyvän kesän edellytys. Pienessä porilaisessa Tupalan puutarhakerhossa palstat ovat jo hyvässä kuosissa.

Ryhmäpuutarhat
Peltopalstan muokkausta siirtolapuutarhassa.
YLE / Tuuli Liekari

Siirtolapuutarha on elämäntapa, satoi tai paistoi. Toukokuisena talkoopäivänä pieni sade ei tahtia haitannut. Talkooporukka oli pieni, mutta sitäkin innostuneempi.

Tupalan puutarhakerhossa on yhteensä noin 90 palstaa, joista omistajat eivät hevin luovu. Vuosittain vaihtuvuus on kahdesta kolmeen. Tupalan puutarhakerhon puheenjohtaja Ari Koivusen mukaan uudet omistajat odottavat lähes jonossa vuoroaan. - Palstat menevät kaupaksi heti, kun tulevat vapaaksi. Ei tarvitse kauaa odotella, ne ovat todella kysyttyjä, Koivunen toteaa.

Puuhaa vapusta lokakuuhun

Yli seitsemänkymmentä vuotta sitten perustetussa puutarhakerhossa elämä alkaa vapun tienoilla ja kestää lokakuuhun saakka. Tupalaan vetävät monet eri syyt. Koivulalle se on tunne. - En osaa selittää sitä. Keväällä sormet alkavat syhytä... jokin tänne vain vetää. Täällä on mukavaa, mies tunnustaa.

- Tänne vetävät kaikki. Kun astuu portista sisälle, arvonimet katoavat, selittää puolestaan omaa palstaansa Tupalassa 90-luvun alusta viljellyt Asko Lagerlund.

Keväisin pienten palstojen kimppuun käydään ahkerasti ja mökki huolletaan uuteen iskuun. Oman palstan hoito on kesän kohokohta. Runsaat kolmekymmentä vuotta sitten palstan Tupalaan perustaneelle Raili Salolle siirtolapuutarha on elämän suola.

- Tämä maa vetää puoleensa. Saa rauhassa ropsuttaa. Ja sitten kun näkee sen tuloksen, mitä tuolta nousee, kukkaa toisen jälkeen. Se on jotain semmosta, mitä ei tyttäreni ainakaan ymmärrä. Yksi pojistani sanoikin, että tämä on äidin kirkko. Tästä nauttii.

Lähteet: YLE Satakunta