Kouvolan ympäri kuudessa tunnissa

Kouvolan etäisimmät kylät ovat samassa kaupungissa kaukana toisistaan. Pohjoisin asuttu kylä on Nuolniemi, itäisin Saaramaa, läntisin Uimila ja eteläisin Hämeenkylä. Kouvolan rajan pituutta ei ole laskettu, se on 300 - 400 kilometriä.

Kouvola
YLE

Kouvolan rajat ovat äärimmillään yli 80 kilometrin päässä toisistaan. Kaupunki on Suomen 10:nneksi suurin.

Kouvolan pystyy kiertämään esimerkiksi moottoripyörällä, jos siihen varaa melkein koko päivän. Tarkkaa kierroksen mittaa ei ole tiedossa. Aikaa ajo veisi ehkä kuusi tuntia.

- En tiedä, onko kukaan laskenut. Minulla ei ole tietoa, varmasti se osuu tuonne 300 - 400 kilometrin välille, Kouvolan paikkatietoinsinööri Ismo Tuononen arvioi.

Kouvolan pinta-ala on kaikkiaan 2 871 km². Siitä 328 km² on vettä, 450 järvessä.

Yksi rajapyykki maalla, loput vedessä

Eteläisin piste on lähellä Kotkan Laajakoskea, mistä ei ole pitkä matka merelle.

- Eteläisin piste on vanhan Anjalankosken alueella ja osuu tarkemmin sanoen ... joo, Kymijokeen, paikkatietoinsinööri laskee.

Myös pohjoisin piste on vedessä:

- Vanhan Jaalan kunnan alueella. Osuu Rautjärveen.

Länsikulmakin on vanhaa Jaalaa.

- Se osuu pisteeseen, mikä erottaa Heinolan, Iitin ja nykyisen Kouvolan. Sielläkin on vettä, ilmeisesti Konniveteen kuuluva Särkilahti.

Vain itäisin rajapyykki on maalla.

- Se osuu kuivalle maalle. Se sijaitsee myös 4 kunnan rajalla - Hamina, Miehikkälä, Luumäki, Kouvola. Puolitoista kilometriä Palvaantietä, sieltä pitäis löytyä merkki

Salpausselkä selittää

Kouvola on maantieteellisesti mätkähtänyt kiinnostavaan paikkaan. Salpausselkä halkoo maiseman ja luonnonolot.

- Pohjoisessa on vesi, etelässä viljelysseutu. Salpausselkä kun sattuu keskelle, niin se maisema muuttuu vahvasti sen etelä- ja pohjoispuolella.

Kouvolan maantieteellisiä oloja voi tarkemmin tutkia painetusta kartasta, jonka pitäisi tulla myyntiin juhannuksen aikoihin.

Hämeenkyläläinen Markku vieraantuu Kouvolasta

Kouvolan eteläisin kylä, Hämeenkylä oli haastava löytää. Muutaman harhaan ajamisen jälkeen kylä kuitenkin löytyi. Hämeenkylästä löytyi asukas Markku. Vanhat paikkojen nimet ja tottumukset pitävät edelleen paikkansa.

- Kyllä meillä on ihan oma kirkonkylä vielä, Elimäen kirkonkylä. Sitten jos mennään Kouvolaan, niin voisi sanoa, että mennään vanhaan Kouvolaan. Kuten on vanha Porvookin, niin täällä on vanha Kouvola, Markku kuvailee.

Monille Kouvola on kuitenkin tärkein asiointipaikka. Markku sen sijaan pyrkii asioimaan muualla.

- Itse käyn nykyään harvemmin Kouvolassa. Eihän tämä ole Kouvolan Sanomien jakelualuettakaan, joten olen yrittänyt vieraantua Kouvolasta. Etupäässä olen elimäkeläinen ja tietenkin myös hämeenkyläläinen aina, Markku jatkaa.

- Töihin matkataan Kouvolan ja Loviisan suuntaan ja Elimäen kirkolle. Valtaosa taitaa tehdä töitä täällä Hämeenkylässä omilla maillaan.

- Hämeenkylä on ihan vireä kylä, ja hyvä paikka asua. Täällähän on myös eteläisempi ilmasto, meri-ilmasto tuntuu jo tässä, merelle on matkaa noin 15 kilometriä. Eikä täällä ole niin talvistakaan kuin pohjoisemmissa Kouvolan osissa.

Kouvolan itäisimmästä kylästä, Saaramaalta löytyi kesätyöläinen

Saaramaan löytäminen oli helppoa tuttuja valtateitä pitkin. Kylätie oli varsin hiljainen. Saaramaa Campingin toimiston ovi oli lukossa, eikä sieltäkään löytynyt ketään, kunnes paikalle ilmestyi Markku Forström. Forström on uusi asukas Saaramaalla.

- Olen asunut täällä vasta noin viisi päivää, ja toimin "renkinä" eli Saaramaa Campingin toiminnan pyörittäjänä täällä tämän kesän. Tämä (Kouvola) vaikuttaa hienolta kaupungilta, mutta samalla tämä (Saaramaa) on myös hyvin rauhallinen maalaispaikka, Forström kertoo.

- Asiointiliikenne toimii Kouvolan suuntaan pääasiassa. Taavetissakin tulee käytyä, mutta valtaosa kyläläisistä hoitaa asioinnin Kouvolassa.

Vaikka Saaramaalla vietetty aika on ollut lyhyt, on Forström ehtinyt tutustua kyläläisiin.

- En ole vielä ehtinyt vierailla kyläläisten luona, mutta kyläläiset ovat jo käyneet minun luonani, joten kontakteja on syntynyt. Tällaisessa kylässä ei voi toimia ilman kyläläisiä, ja kyllä se yhteistyö täytyy toimia molempiin suuntiin.

- Kouvolalaisten syvin olemus ei ole minulle vielä auennut, mutta ainakin ihmiset ovat ystävällisiä ja leppoisia. Olen kiertänyt paljon ympäri Suomea, ja nuo piirteet tulevat täällä ihmisistä aidosti esille. Ihmiset ovat ulospäin suuntautuneita, jurottajiin en ole vielä törmännyt, Forström hymyilee.

Paikallinen metsästysseura yhdistää nuolniemeläisiä

Myös Kouvolan pohjoisin kylä, Nuolniemi oli haasteellinen löydettävä. Soitto toimitukseen antoi karttatukea, ja niin toimittajakin löysi oikealle hiekkatielle. Tienvarren ensimmäisestä talosta löytyi Matti Pönkä.

- Tämä on kaupungin toiseksi pohjoisin talo, naapurilla on pohjoisin. Että ei tässä ihan laitakaupungin poikia olla, Pönkä naureskelee.

- Vakituista väkeä täällä asuu vähän toistakymmentä. Eipä täällä juuri mitään tapahdu, oikeastaan paikallinen metsästysseura kokoaa kylän väen ja toimii yhdistävänä tekijänä. Kesäasukkaat moninkertaistavat väkimäärän, se piristää mukavasti.

Kuntien yhdistyminen ei ole asioita Nuolniemessä muuttanut. Kyläläisten elinkeino tulee edelleen pääasiassa metsästä ja peltotöistä.

- Elämä kouvolalaisena ei paljon poikkea siitä, mihin Nuolniemessä on totuttu. Netti olisi mukava saada tähänkin kylään, sillä nyt olemme niin sanotusti motissa, Pönkä toteaa.

- Viralliset asiat hoidetaan Valkealassa, 55 kilometrin päässä. Mäntyharjulle on matkaa vain reilut 20 kilometriä, joten kauppa-asioinnit tulee hoidettua siellä. Täällä käy Mäntyharjulta myös kauppa-auto kerran viikossa.

- Jos kysytään, niin kerron olevani kymenlaaksolainen, en kouvolalainen, Pönkä päättää.

Uimila on kavereille kaukana

Kouvolan kyläkierros päättyy kaupungin läntisimpään kylään Uimilaan. Siellä toimittajamme tapasi 14-vuotiaan Anni Mäntysen. Hänen lisäkseen Uimilassa on muutama nuori, enemmänkin kylässä on pieniä lapsia.

- Ihan uimilalaiseksi minä itseni tunnen, en niinkään kouvolalaiseksi. Perhe kyllä liikkuu laajalla alueella. Minä käyn koulua Heinolassa, sisarusteni harrastukset ovat Kouvolassa, ja kavereita löytyy Kouvolasta, Heinolasta ja Jaalasta. Ostoksilla tulee käytyä Kouvolassa, sillä siellä on parempi valikoima kuin Heinolassa, Mäntynen kuvailee.

Uimila sijaitsee n. 40 kilometrin päässä Kouvolan keskustasta. Etäisyydet harmittavat, mutta lähinnä kavereita.

- Liikkuminen on aika helppoa, sillä linja-autoja menee melko hyvin ja vanhemmatkin kuskaavat. Saisi niitä linja-autoja tosin mennä useamminkin, Mäntynen toivoo kaupungilta. Katuvalotkin olisi mukava saada, nythän niitä ei tänne asti vedetty.

- Ei tämä minulle ole mikään ongelma, että asuinpaikastani on pitkä matka vähän joka puolelle. Kaupungissa asuvia kavereitani etäisyys tuntuu enemmän harmittavan, sillä heiltä kuulee, että asun turhan kaukana, Mäntynen hymyilee.

Lähteet: YLE Kymenlaakso