1. yle.fi
  2. Uutiset

Paras eurooppalaisuus ei ole erilaisuutta

Tänä keväänä YLE Uutisissa on jututettu tavallisia suomalaisia Elämää EU-Suomessa -sarjassa. Moni on sanonut ihan kysymättä, että kyllä vain Euroopassa on jotakin erityistä, joka tekee siitä nimenomaan Euroopan. Yleensä he ovat täsmentäneet, että Eurooppa on erilainen kuin Yhdysvallat. Ajatus ei ole vieras monille maanosamme älyköillekään. Mutta onko se totta, professori Juha Sihvola?

vaalit

Ajatus eurooppalaisuudesta nimenomaan erottumisena Yhdysvalloista on monessa suhteessa epäonnistunut ja pohjimmiltaan väärä ja jopa vastenmielinen, sanoo Sihvola, joka on filosofi ja historioitsija ja johtaa Helsingin yliopiston tutkijakollegiumia.

Hän arvelee ajatuksen syntyneen amerikkalaisen elämänmuodon korostuneesta rahakeskeisyydestä ja populaarikulttuurin väitetystä pinnallisuudesta ja massatuotantoluonteesta. Syitä saattavat olla myös amerikkalaisten sosiaaliturvajärjestelmien ohuus eurooppalaisiin verrattuina sekä Yhdysvaltain näkyvä rooli sotilaallisissa yhteenotoissa.

- Eurooppalaiset yrittävät ymmärtää olevansa valmiimpia kompromisseihin ja luottavansa vähemmän sotilaalliseen voimaan kuin amerikkalaiset. Monet vierastavat myös uskonnollisuuden näkyvää asemaa Yhdysvaltain kulttuurissa ja politiikassa, Sihvola arvelee.

Irakin tai Vietnamin sodan takia nämä ajatukset voi hänen mukaansa ymmärtää, mutta samalla hän kehottaa muistamaan, että maailmanhistorian tyranneista ja kansanmurhaajista pahimmat ovat olleet eurooppalaisia ja että fasismi, kansallissosialismi ja kommunismi ovat eurooppalaisia keksintöjä.

Uskonnosta hän sanoo, että amerikkalainen fundamentalistikristillisyys on naiivia ja ärsyttävää ja myös poliittisesti vaarallista, mutta toisaalta Yhdysvaltain perustuslaissa on kaikkein johdonmukaisimmin erotettu uskonto ja julkinen valta. Massakulttuuri puolestaan ei ole ainoaa amerikkalaiskulttuuria, vaan Yhdysvallat on suurvalta myös tieteessä, kirjallisuudessa ja muussa korkeakulttuurissa.

- Sekä Yhdysvallat että ”vanha” - läntinen - Eurooppa ovat terveeltä ytimeltään eurooppalaisen kulttuurin parhaiden ainesten tuotteita, Sihvola sanoo.

Eläköön EU!

Juha Sihvolan mukaan eurooppalaisuutta ei pitäisi yleensäkään tulkita erilaisuudeksi muista kulttuureista, sillä paras eurooppalaisuus on maailmankansalaisuutta ja kunnioittaa yleisinhimillisiä arvoja.

- Islamia tai juutalaisuutta, aasialaisuutta tai afrikkalaisuutta ei pidä tulkita vieraaksi "toiseksi" suhteessa Eurooppaan vaan kumppaniksi vuoropuhelussa hyvästä elämästä ja yhteiskunnasta. Näin on varsinkin tänä globalisaation aikana, kun kaikki olemme riippuvaisia toisistamme.

Yhteistä käsitystä eurooppalaisuudesta ei sitä paitsi ole, Sihvola sanoo. Toisaalta ei ole myöskään mitään sellaista piirrettä, joka ehdottomasti erottaisi eurooppalaisuuden muista kulttuureita. Paras eurooppalaisuus on sitoutumista ihmisoikeuksiin ja -arvoon, oikeusvaltioon, yksilönvapauksiin, suvaitsevaisuuteen, markkinatalouteen ja heikommista huolehtimiseen, hän listaa.

- Tämä kaikki kuuluu myös EU:n arvopohjaan, vaikka toki EU syntyi myös taloudellisista syistä. Keskeisiin syihin kuului myös yhdistää ydinvaltiot, etenkin Ranska ja Saksa, sellaisin yhteistyön sitein, ettei maailmansotien kaltaisia katastrofeja syntyisi. Tässä on onnistuttu hyvin. Eläköön EU!


Kulttuurista puhuttaessa Sihvola vähän virnuillen siteeraa itseään runsaan kymmenen vuoden takaa. Kun Yliopisto-lehti tuolloin pyysi häntä määrittelemään sivistyneen Keski-Euroopan, hän sanoi, että se voisi olla paikka, jossa voi samaan hengenvetoon keskustella Epiktetoksen tunneterapiasta ja Teksasin moottorisahamurhat -elokuvan päähenkilöiden ruokailutottumuksista. Muista paikoista, esimerkiksi Amerikasta, se poikkeaa siinä, että ihmiset eivät suhtaudu tekemisiinsä haudanvakavasti, Sihvola sanoi tuossa haastattelussa.

Islam istuu Eurooppaan, teokratia ei

Kysymykseen kristinuskon merkityksestä eurooppalaisuudessa Sihvola sanoo, ettei Eurooppa olisi nykyisen kaltainen ilman kristinuskon vaikutusta. Se on tukenut monia eurooppalaisuuden parhaita piirteitä mutta toisaalta myös vainoja ja väkivaltaa. Enää hän ei sitoisi eurooppalaisuutta kristinuskoon, vaikka uskonto ei suinkaan ole kadonnut eikä edes katoamassa.

- Muut uskonnot ja uskonnottomuus tulisi hyväksyä tasa-arvoisiksi, sikäli kuin ne täyttävät oikeusvaltion ja demokratian kaltaiset arvokriteerit. Turkki voi olla Eurooppaa, jos se täyttää nämä ehdot. Islam valtauskontona ei estä Turkin eurooppalaisuutta, mutta Turkin muuttuminen islamistiseksi teokratiaksi voi sen tehdä.

Venäjän eurooppalaisuus sen sijaan on hankalampi juttu, Sihvola pohdiskelee. Hänen mukaansa eurooppalaisuuden parhaat piirteet ovat juurtuneet Venäjälle kovin nihkeästi.

- Poliittisesti Venäjälle on ollut ominaista raaka väkivalta, yksinvalta ja kriittisen kansalaisyhteiskunnan puuttuminen. Venäjästä voi tulla aito osa Eurooppaa vain, jos nämä ongelmat jotenkin voitetaan. Mielestäni siitä ei ole luottamusta herättäviä merkkejä, sanoo professori Juha Sihvola.

Lähteet: Anniina Wallius, YLE Uutiset

Lue seuraavaksi