Snellman loi pohjaa brändityölle

Snellmanin päivänä juhlitaan miestä, joka istui Suomen ensimmäisessä brändityöryhmässä. Ylen Aamu-tv:ssä vieraillut Euroopan historian professori Laura Kolbe muistuttaa, että ajatus suomalaisuudesta, kuten monista muistakin kansallisista ideoista, syntyi 1800-luvun aikana. Ajatusta suomalaisuudesta rakennettiin Helsingin yliopiston piirissä.

kulttuuri
Snellmanin patsas Helsingissä
Pekka Sipilä / YLE

- Suomi on mallimaa, joka luotiin tyhjästä. Nyt juhlittavat Snellman, Runeberg, Topelius, Cygnaeus tuottivat kuvan Suomesta, Kolbe tiivistää.

Alusta asti kansallisuustyössä korostettiin kansaa, joka selviää pohjoisissa oloissa. Kolbe arvioi, että suomalaisten oli helppo ottaa vastaan taiteilijoiden rakentama kuva Suomesta.

- Maamme-laulu on tyypillinen esimerkki. Kansakunta ryhtyi laulamaan todettuaan että tämä on hyvä laulu ja se vastaa omiin tuntemuksiin.

Teknologia esille jo varhain

Kuvaa rakennettiin suomalaisille itselleen, mutta samalla haluttiin näkyä Euroopassa. Suomen markkinointiin tuli varhaisessa vaiheessa mukaan myös teknologian ihannointi.

- Viesti oli, että on tarvittu insinööritaitoa ja koneita näiden vaativien maasto- ja ilmasto-olosuhteiden voittamiseen.

Pariisin maailmannäyttely oli tärkeä näyteikkuna Suomeen. Esillä olivat sekä teollinen Helsinki että maatalousyhteiskunta.

- Oli ikään kuin kaksi puoluetta, jotka kilpailivat siitä kumpi Suomi-kuva on aidompi. Tätä suhdetta on selvitelty koko 1900-luku, jäsentää Kolbe.

Suomea ei tunneta vieläkään

Kolbe katsoo, että Suomi-kuvan rakentaminen muuttui parikymmentä vuotta sitten. Vielä kylmän sodan aikaan korostettiin perifeerisyyttä ja Lappia, mutta maailman muuttuessa haluttiin tuoda esiin muutakin.

- Lähdettiin siitä, että meillä on luonnon lisäksi kaupunkikulttuuria, teknologiaa ja sivistystä. Sen paketoiminen kansalliseen kuvastoon oli aika haastavaa.

Kolbe on mukana Suomen brändiä pohtivassa työryhmässä. Hän muistuttaa, että Suomesta tiedetään ulkomailla lopulta melko vähän.

- Meillä on aika vähän näkyviä persoonallisuuksia, jotka leimaisivat Suomea. Muutama oopperalaulaja ei vielä riitä tähän työhön.

Kolbe arvioi myös, että Suomi on paljolti säästynyt negatiiviselta julkisuudelta. Italian pääministerin Silvio Berlusconin kommentteja hän ei näe pelkästään ikävänä asiana.

- Ilmeisesti Suomi on Berlusconille jonkinlainen pohjoinen Hölmölä. Tämä on tietysti valitettavaa, mutta samalla käynnistyy meille tärkeitä keskustelunavauksia.

Lähteet: YLE Uutiset / Tuomas Kerkkänen