Ilmastonmuutos uhkaa sammakkoeläimiä

Erityisen altis ilmaston lämpenemisen haitoille on harvinainen rupilisko, jota esiintyy pääosin Itä-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Vuosina 2004-2008 toteutettu EU-rahoitteinen suojeluhanke on tuonut uutta tietoa rupiliskon elinalueista.

ilmastonmuutos
Aikuinen rupilisko kalliolla
YLE

Poikkeukselliset sääolot kuten vähälumiset ja leudot talvet ovat heikentäneet sammakkoeläinten kuntoa. Myös otsonikadosta johtuva UV-B -säteilyn lisääntyminen on suuri uhka.

- Yleisesti ottaen sammakkoeläimillä menee huonosti. Maailmalla tunnetaan noin 6500 lajia ja niistä kolmasosa on uhanlaisia. Jos nämä lajit häviävät, niin silloin meilläkin on syytä huoleen, kertoo suunnittelija Ville Vuorio Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksesta.

Erityisen herkkä muutoksille on Pohjois-Karjalassa esiintyvä, uhanalainen rupilisko. Maakunnasta tunnetaan nyt 62 lampea, joissa rupilisko lisääntyy. Suurin osa lisääntymislammista sijiatsee Joensuun ja Tohmajärven alueilla. Ilmastonmuutos sekä ojitukset ja metsätyöt ovat tuhonneet rupiliskon elinalueita.

- Esimerkiksi Joensuun Tuupovaaran suunnalla on yksi lampi, jonka vierestä on hakattu puita ja alue on kulotettu. Näiden toimien jälkeen rupiliskojen lisääntyminen ei ole lammessa enää onnistunut, kertoo Vuorio.

Rupiliskosta ilmastonmuutoksen huippumalli

Sammakot on maailmalla nostettu ilmaston lämpenemisen symboliksi. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus haluaa rupiliskosta maakunnan oman ilmastonmuutoksen huippumallin.

- Rupilisko on hyvä huippumalli ilmastonmuutokselle, koska se on ensinnäkin komea. Ja toisaalta ilmastonmuutos tuo rupiliskolle sellaisen uhan, mihin se ei pysty itse vastaamaan. Monet lajit muuttavat pohjoisemmaksi tai ylemmäs vuoristoon, mutta rupilisko ei pysty liikkumaan niin nopeasti,kuin tilanne vaatisi, sanoo Ville Vuorio.

Rupiliskon vuonna 2004 aloitettu LIFE-suojeluhanke päättyi vuoden vaihteessa, mutta eläinkannan kehitystä seurataan tarkasti. Sitä suojellaan hakkuita rajoittamalla, lampia syventämällä ja vesialueita ennallistamalla.

Vuoden 2008 loppuun mennessä Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on tehnyt seitsemän rupiliskoa koskevaa erityisesti suojeltavan lajin rajauspäätöstä. Rajoitusten kokonaispinta-ala on 20 hehtaaria.

Lähteet: YLE Pohjois-Karjala / Riikka Heikkilä