Tuplalaukaisu päättyi kiitoksiin ja kuohuviiniin

Euroopan avaruusoperaatiokeskuksessa ESOC:ssa koko päivän kestänyt jännitys laukesi muutamassa sekunnissa, kun Euroopan avaruusjärjestö ESA:n tiedesatelliitit ampaisivat kirkkaalle taivaalle Ranskan Guyanassa sijaitsevasta Kouroun laukaisukeskuksesta.

Ulkomaat
Päivä tiivistyi jännittävään laukaisuhetkeen.Mari Mäkinen / YLE

Saksan Darmstadtiin kahden satelliitin yhteislähtöä oli kerääntynyt seuraamaan ESOC:n henkilökunnan ja tiedotusvälineiden lisäksi muun muassa nimensä toiselle satelliitille antaneen saksalaisen tähtitieteilijän Wilhelm Herschelin (1833-1917) lähisukulainen.

- Hän oli hyvä mies. Hän oli erittäin taitava monessa asiassa, mutta ei naisten suhteen, Herschelin lapsenlapsen lapsi Charlotte Herschel-Farquharson viihdytti yleisöä tiedostustilaisuudessa.

Monipuolisessa tilaisuudessa kuultiin myös muusikkona tunnetun Herschelin sävellyksiä ESA:n kamariorkesterin esittämänä. Pääroolissa olivat kuitenkin tiedesatelliitit Herschel ja Planck, jotka edustavat eurooppalaista avaruustekniikkaa parhaimmillaan ja pitävät kärkipaikkaa Euroopan kalleimpina satelliitteina. Niiden arvo on yhteensä 1,7 miljardia euroa.

ESA:n tieteellinen johtaja, professori David Southwood korosti, että satelliitteihin käytetyt eurot ovat jokaisen sentin arvoisia.

- Tämä on suuri päivä monelle tieteentekijälle, kun he näkevät lastensa lähtevän matkaan. Lisäksi teemme tutkimusta koko sivilisaatiolle ja lisäämme tietämystä universumista.

Southwoodin mielestä jokaisen pitäsi olla ylpeä verorahoista, joita on käytetty noin kymmenen vuotta sitten alkaneeseen projektiin, joka perustuu monen eri ammattilaisen ja yrityksen yhteistyölle. Suomessa hiottua peiliä Southwood tosin kuvaili lähes liian kauniiksi avaruuteen lähetettäväksi.

Satelliiitit tuovat entistä tarkempaa tietoa

Herschelin ja Planckin odotetaan lisäävän ja tarkentavan tietoa tähdistä, galakseista ja maailmankaikkeuden synnystä. Tutkijoilta odotetaan kuitenkin kärsivällisyyttä, sillä tänään matkaan lähteneillä satelliiteilla on vielä pitkä matka edessään. Niiden määränpää sijaitsee 1,5 miljoonan kilometrin päässä maan varjopuolella ja lento sinne kestää lähes puoli vuotta.

Satelliittien matka-aika on kuitenkin lyhyt verrattuna niiden rakentamiseen ja kehittämiseen käytettyyn aikaan. Jo kymmenen vuotta Herschelin parissa työskennellyt tutkija Ana Heras uskoo, että satelliitin ottamat infrapunakuvat avaavat uuden ikkunan universumiin. Ihmissilmin avaruuden kylmät objektit ovat näkymättömiä, mutta infrapunatekniikalla ne voidaan nähdä.

- Jos olet pimessä huoneessa, et näe patteria mutta voit tuntea sen lämmön, Heras vertaa tilannetta maan päällä.

Herasin mukaan ensimmäisiä Herschelin välittämiä kuvia voidaan odottaa heinäkuun alussa.

Lähteet: YLE Uutiset / Mari Mäkinen

Uusimmat uutiset puhelimeesi

Lataa Yle.fi-sovellus