Yliopistot tähyävät Intiaan

Pohjoismaiden yliopistot pyrkivät lisäämään yhteyksiään Intiaan. Koulutus- ja tutkimusyhteistyötä kehittelevässä Nordic Centre in India -verkostossa on mukana jo yli kaksikymmentä yliopistoa viidestä Pohjoismaasta.

Kotimaa

Yli kaksi kolmasosaa Intian miljardista asukkaasta on lukutaidottomia. Samaan aikaan Intian yliopistoverkko kasvaa ja kehittyy nopeasti.

Intiassa on tätä nykyä noin tuhat yliopistoa ja tutkimuslaitosta, jotka ovat mahdollisia yhteistyökumppaneita Pohjoismaiden yliopistoille, sanoo Intia-verkoston puheenjohtaja, kansanterveystieteen professori Jussi Kauhanen Kuopion yliopistosta.

- Pidän Intiaa todellisena tulevaisuuden maana. Se on niin suuri, ja siellä on niin paljon potentiaalia, että Euroopan - ja tässä tapauksessa Pohjoismaiden - kannattaa olla siellä seuraamassa kehitystä, Kauhanen perustelee.

Tieteenaloista Pohjolan yliopistoja kiinnostavat muun muassa terveydenhuolto, ympäristö, energia, kielet ja kulttuurit. Kesäkursseja on jo järjestetty, ja esimerkiksi Uppsalan yliopisto valmistelee uusiutuvaan energiaan paneutuvan koulutuksen aloittamista Intiassa. Kansanterveysprofessori Kauhasta innostavat väestötutkimukset.

- Intiassa tutkimuksissa voi olla mukana satojatuhansia ihmisiä, kun meillä puhutaan yleensä muutamasta tuhannesta.

Vaihto toistaiseksi vähäistä

Opiskelija- ja tutkijavaihto Suomen ja Intian välillä on ollut toistaiseksi vähäistä. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen Cimon kautta on lähtenyt vaihtoon Intiaan muutama kymmenen opiskelijaa vuodessa. Tämä on vain kymmenesosa Kiinaan lähteneiden määrästä. Cimon mukaan kyse on osaksi opetusministeriön rahoituslinjauksista, mutta myös muun muassa kiinalaisten yliopistojen aktiivisuudesta ja jopa kauppasuhteista.

Lääketieteen opiskelijoille yksi mahdollisuus Intiassa ovat Kalkutta-projektin perustamat köyhien terveysasemat. Kuopiossa opiskeleva Sanna Kuikka tutustui niihin jo ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen. Hän teki viime kesänä viisi viikkoa vapaaehtoistyötä Kalkutassa.

- Mitattiin verenpaineita, rokotettiin, puhdistettiin ja sidottiin haavoja, Sanna kertoo työtehtävistään. Hänen mukaansa maaseutuklinikoille ajettiin aamuisin ambulanssilla tai pienellä mobile clinic -bussilla. Klinikka saattoi olla betonihökkeli pellon reunalla tai sitten tila hyväkuntoisessa rakennuksessa.

Hankalinta Sannalle oli jopa 45 asteeseen kivunnut kuumuus ja monsuunikauden alettua kosteus. Siitä huolimatta matkasta jäi hyviä muistoja.

- Olin kyllä tosi onnellinen siellä koko ajan, ja jäi sen verran hyvät muistot että voisin lähteä sinne uudestaankin.

Kalkutta-projektissa työskentelee vuosittain 200 - 300 länsimaista opiskelijaa vuosittain, kukin vähintään kuukauden.

Valtaosa ilman terveydenhuoltoa

Kalkutta-projektin perustaja, tohtori Sujat Brahmochary muistuttaa yliopistoväkeä Intian realiteeteista: 80 prosenttia intialaisista asuu maaseudulla, ja 90 prosenttia väestöstä on kokonaan terveydenhuollon ulkopuolella.

- Heidän auttamisekseen tarvitaan terveysasemia, peruskouluja ja talouskeskuksia, joista köyhät saavat kaksi ateriaa päivässä, Kuopiossa vieraillut tohtori Brahmochary listaa.

Lähteet: YLE Uutiset / Kaija Kervinen