Suomalaiset mukana vuosikymmenen tärkeimmällä avaruusmatkalla

Suomalaisteknologiaakin kuljettavat Planck- ja Herschel-satelliitit on laukaistu onnistuneesti avaruuteen. Satelliiteilta toivotaan paljon uutta tietoa muun muassa tähtien synnystä ja maailmankaikkeuden alkuhetkistä. Yhtä tarkkoja mittalaitteita ei ole koskaan lähetetty avaruuteen.

Kotimaa
Opteon Oy:n Tapio Korhonen ja Aimo Sillanpää katselevat yhtiön valmistamaa Herschel-satelliitin peiliä.YLE

Euroopan avaruusjärjestön ESA:n satelliitit laukaistiin avaruuteen kantoraketti Ariane 5:llä torstaina iltapäivällä Suomen aikaa Kourousta Ranskan Guianasta.

Planck ja Herschel matkaavat nyt vajaan kolmen kuukauden ajan 1,5 miljoonan kilometrin päähän ns. L2-radalle. L2 on paikka, jossa maan ja auringon vetovoimat ovat yhtä suuret ja satelliitti pysyy maan ja auringon suhteen samassa paikassa.

VTT:n erikoistutkija Jussi Varis ei säästele ylisanoja kuvaillessaan suomalaisteknologiaa, joka matkaa avaruuteen satelliittien mukana. Planckin matkassa on huippuherkkiä radiolaitteita, Herschel taas kuljettaa Suomessa hiottua mittauspeiliä.

- Radiot eivät itsessään näytä kovin ihmeellisiltä, mutta sisältä ne ovat todellisia hienomekaanisia taideteoksia. Ne mahdollistavat todella valtavan herkkyyden matalissa lämpötiloissa. Herschelin peili taas on suurin, joka on koskaan lähetetty avaruuteen. Vain millejä paksun, mutta yli kolme metriä leveän peilin hiominen on hyvin haastavaa. Suomalainen Opteon-yhtiö on maailmassa ainoa, joka on pystynyt tämän hankkeen toteuttamaan.

Jos laitteet ovat hienoja, odotetaan myös tuloksista suuria. Dosentti Hannu Kurki-Suonio Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta jännittää jo.

- Nämä ovat vuosikymmenen tärkeimmät satelliitit. Erityisesti kosmologian, siis maailmankaikkeuden historian ja rakenteen tutkimuksen kannalta nyt saatavat tiedot ovat erittäin tärkeitä.

Katse kauas menneisyyteen

Herschel-satelliitti ottaa infrapunakuvia, joiden avulla voidaan saada tietoa esimerkiksi tähtien synnystä. Kurki-Suonio pitää kuitenkin Planckia vielä kiinnostavampana. Planck mittaa hyvin kaukaista kosmista säteilyä. Näin tehdessään se itse asiassa katsoo miljardien vuosien taakse menneisyyteen.

- Jos katsomme kauas, katsomme myös ajassa taakse päin. Valo kulkee matkassa, joten jos katsomme todella kauas, katsomme maailmankaikkeuden alkuaikoihin saakka. Me katsomme kosmisessa taustasäteilyssä sitä valoa, joka on lähtöisin maailmankaikkeuden alkuhetkistä.

Tätä varten tarvitaan kuitenkin äärettömän herkkiä mittauksia. Osa laitteista täytyy esimerkiksi jäähdyttää vain asteen kymmennyksen päähän absoluuttisesta nollapisteestä. Planck tekee mittauksia yli vuoden ajan, minkä jälkeen tuloksista voidaan alkaa tehdä johtopäätöksiä maailmankaikkeuden synnystä noin 14 miljardia vuotta sitten. Kurki-Suonion mukaan mysteerejä kuitenkin jää myös satelliitilta saatujen tietojen jälkeen.

- Emme tiedä tämän jälkeenkään kaikkea maailmankaikkeuden synnystä, mutta tiedämme selvästi enemmän kuin nyt.

Lähteet: YLE Uutiset