Tähtihetki: State of Play

Hollywood rakasta renttuja toimittajia, jotka ovat askeleen edellä poliisia. State of Play on onnistunut jännityselokuva tässä lajissa, sanoo Satu Linnapuomi. Tarmo Poussun mielestä filmin teemat ovat virkistäviä mutta kuvaus epärealistista.

Linnapuomi: Jännitystä kaipaavalle oiva valinta

Hollywoodilla on suuri rakkaus sellaisia toimittajahahmoja kohtaan, jotka ovat vähän resuisia, vähän renttuja ja joiden journalistinen elämä on yhtä jännitystä ja rikosten selvittelyä, mielellään askelen poliisia edellä. Tätä kaavaa toistaa myös State of Play ja sen keski-ikäistynyt toimittaja Cal McCaffrey (Russel Crowe). Tällä kertaa toimittajasta on tosin saatu paitsi inhimillinen, myös uskottava, paljolti Crowen ansiosta.

Russel Crowe on vakuuttanut ja hurmannut muun muassa elokuvissa Gladiator, Kaunis mieli ja Cinderella Man, ja hänen vakava, surumielinen mutta hyvin karismaattinen ja vahva olemuksensa sopii täydellisesti tuomaan hengen McCaffreyn rooliin. Hän muodostaa myös kiinnostavalla tavalla epäsuhtaisen mutta silti toimivan parin nuoren toimittajan Della Fryen (Rachel McAdams) kanssa.

Ihmisten ja henkilöiden tasolla State of Play toimii (lukuun ottamatta pökkelömäistä Ben Affleckia), ja myös jännärinä se on onnistunut. Sen kauhukuva yksityisistä armeijoista ja yrityksistä, joille sodat merkitsevät puhdasta voittoa, ei ole mitenkään kaukana totuudesta. Toisiinsa näennäisesti liittymättömien raakuuksien selvittäminen ja vyyhdin vähitellen tapahtuva purkaminen jaksaa pitää otteessaan. Ohjaaja Kevin Macdonald ( The Last King of Scotland, 2006) on onnistunut tekemään toimivan kokonaisuuden. Jos kaipaa rikosdraamaa ja jännitystä, ei niinkään toimintaa, niin State of Play on oiva valinta.

Satu Linnapuomi

Poussu: Virkistävät teemat, epärealistinen kuvaus

Suomessakin nähty BBC:n kuusituntinen brittisarja Valta pelissä on kääntynyt parituntiseksi Hollywood-jännäriksi State of Play. Kuten yhtälöstä voi arvata, politiikan ja vallanpitäjien likapyykkiä kahden journalistin kautta penkova elokuva tarjoaa ainakin tiheitä juonenkäänteitä.

Russell Crowe esittää washingtonilaisen sanomalehden konkaritoimittajaa, joka löytää tutkimastaan murhatapauksesta yhteyden arvovaltaiseen kongressiedustajaan (Ben Affleck) ja tämän naispuolisen assistentin outoon kuolemaan. Jälkimmäistä tapausta käsittelee nettiblogissaan saman sanomalehden nuori naistoimittaja (Rachel McAdams). Yhdessä eripurainen parivaljakko päätyy miljardiluokan sotilaspoliittisen ja taloudellisen salaliiton jäljille.

Kevin Macdonaldin ohjaama State of Play on teemoiltaan virkistävän yhteiskunnallinen jännäri, joka ei turvaudu itsetarkoituksellisiin tai liioiteltuihin toimintajaksoihin, vaan luottaa kiinnostavan aiheen ja taitavasti rakennetun tarinan vetovoimaan. Elokuvan hyviä pyrkimyksiä verottavat juonen mutkia liiankin hätäisesti oikova kerronta sekä epärealistinen kuvaus journalistin työstä ja lehdistön toimintatavoista.

Vaikka juoniasetelmaan sisäänkirjoitettu vastakohta nettikirjoittajan ja perinteisen lehtimiehen välillä viedään sovinnolliseen ratkaisuun, State of Play kääntyy loppuaan kohden suoranaiseksi kunnianosoitukseksi – tai kenties muistokirjoitukseksi? – kriittisiä aikoja elävälle sanomalehdistölle.

Tarmo Poussu