1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. terveys

Ihminen kuuluu loisten ruokalistalle

Loisten takia ei kannata stressata. Maalaisjärki ja hyvä hygienia pitävät ne kurissa.

Päätäi on epämiellyttävä, mutta vaaraton vieras. Kuva: YLE Akuutti

Loisten ruokalistalta löytyvät lähes kaikki lajit – siellä olemme myös me ihmiset. Suomessa yleisiä lajeja on kolme: ihonalaisissa käytävissä elävä syyhypunkki, suolessa olevia ravinteita nauttiva kihomato sekä verellä herkutteleva täi.

- Päätäi asuu hiusten juuressa, hiuspohjassa ja kutina on täistä tuleva tavallisin oire. Yleensä kutisee korvien takana. Se voi olla niin hankalaa, että esimerkiksi lapsilla tulee raapimisjälkiä, jotka voivat infektoitua, kertoo lasten infektiolääkäri Marjo Renko Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Kutina on tärkein oire myös syyhyssä. Se tietää myös ihottumaa – syyhypunkki kaivaa käytäviä ihon pintakerroksissa, Renko jatkaa.

Lapsilla syyhyinfektion tunnistaminen voi olla vaikeampaa, sillä ihottuma ei heillä ole tyypillisellä alueella, kuten aikuisten syyhyssä.

Aikuisilla syyhypunkin tekemät ihonalaiset käytävät näkyvät yleensä käsissä ja sormien välissä, mutta pienillä lapsilla ihottuma voi olla missä vain vartalossa.

Kutinaa aiheuttaa myös meillä yleinen kihomatoinfektio, tässä tapauksessa peräaukon seutuvilla ja lähinnä yöaikaan.

Lapamato käy harvinaisemmaksi

Lapamato on lisääntymiskone, joka imee jokaisella solullaan ravinteita ihmisen suolesta. Se on monille sanana tuttu, mutta sitä tavataan enää harvoin.

Kymmeniä prosentteja Suomen väestöstä kantoi lapamatoa vielä 1950-luvulla, mutta nykyään se on harvinaisempi, Turun yliopiston hyönteistieteilijä Ilari E. Sääksjärvi valottaa.

Ihmisen elintavat ovat hiukan erilaiset – enää ei syödä raakaa tai huonosti kypsennettyä kalaa sisävesialueilla. Pitkään meillä tiedettiin se, että jos sisävesikalaa syö, se pitää kypsentää hyvin. Esimerkiksi suolaus ei riitä tappamaan lapamadon toukkia, Sääksjärvi jatkaa.

Lapamato voi aiheuttaa kantajalleen laihtumista, vatsaoireita ja anemiaa. Siksi sitä ei sovi unohtaa diagnoosia selvittäessä. Yleisimmät loisemme ovat kuitenkin melko harmittomia.

Lääkettä tartuntoihin

Tartunnat hoidetaan lääkekuurilla, joka toistetaan parin viikon kuluttua. Tämä siksi, että hoito tehoaa huonosti munavaiheessa oleviin loisiin. Samalla pitää hoitaa koko perhe. Tartunnasta on syytä ilmoittaa myös päiväkotiin tai kouluun. Hoitoa ei kuitenkaan saisi aloittaa ilman selkeää diagnoosia.

Elintason noususta huolimatta loistartunnat ovat lisääntyneet Suomessa.

- Tartunnat ovat kyllä lisääntyneet parinkymmenen viime vuoden aikana verrattuna siihen. Samaan aikaan lasten päiväkotiryhmät ovat suurentuneet, Renko toteaa.

Vaikkei ajatus loisista omassa tai lapsen elimistössä olekaan miellyttävä, ei niitä tarvitse turhaan murehtia.

Ennaltaehkäisyssä tärkeintä on hyvä käsihygienia, jotteivät matojen munat pääse takaisin elimistöön. Täiden kannalta taas vaatteiden säilytykseen voi kiinnittää huomiota.

- Kun pipot ovat samassa kasassa, täit pääsevät leviämään, Sääksjärvi muistuttaa.

Matkailun lisääntyessä mahdollisuudet tuoda ei-toivottuja tuliaisia kasvavat. Alkeellisissakin olosuhteissa ollessa hyvä käsihygienia on tärkeintä.

- Esimerkiksi Chagasin tauti saadaan hoidettua alkuvaiheessa käsittääkseni hyvin, mutta jos se jää hoitamatta, seuraukset voivat olla vakavat.

Latinalaisessa Amerikassa Chagasin tauti on yksi yleisimpiä kuolinsyitä. Se saattaa vaikuttaa sydänlihakseen ja sitä kautta jopa kuolemaan.

Katso Akuutti TV2:ssa tiistaina 19.5. kello 19.20. Uusinta torstaina 21.5. kello 15.30.