Virossa nousi kohu Venetsian taidebiennaaliin lähtevästä teoksesta

Venetsian taidebiennaaleen Virosta lähtevä teos on herättänyt kotimaassaan repivän keskustelun. Taiteilija Kristina Normanin teoksen keskeinen osa on kiisteltyä neuvostosotilasta esittävä patsas. Viron kulttuuriministeriö vaatii kansainvälistä arviota siitä, sopiiko teos edustamaan Viroa kansainvälisessä taidekatselmuksessa.

kulttuuri
Kuvakaappausta Kristina Normanin After-War -installaatio esittelevästä videosta.
Kristina Norman

Reilu kaksi vuotta sitten Tallinnan keskustassa mellakoitiin ja rähistiin. Levottomuudet saivat alkunsa, kun neuvostosotilasta esittävä pronssinen Aljosha -patsas oli kuljetettu yön pimeydessä pois Tallinnan keskustasta odottamaan kuljetusta sotilashautausmaalle.

Suurelle osalle Viron venäläisistä pronssipatsas on symboloinut perinteisesti Tallinnan vapauttamista; Useimmille virolaisille se on taas muistutus neuvosto-miehityksestä.

Tilanne pronssipatsaan ympärillä on sittemmin rauhoittunut, mutta nyt maassa puhutaan kullatusta Aljosha -patsaasta.

Arvostelijat syyttävät taiteilijaa provokaatiosta

Nimekäs virolaistaiteilija Jüri Arrak on yksi niistä kultuurivaikuttajista, jotka ovat tuominneet jyrkin sanoin taiteilija Kristina Normanin After war -nimisen teoksen perusidean. Kun neuvostosotilasta esittävää patsasta käytetään taideteoksessa, on kriitikoiden mielestä kyseessä provokaatio.

TaiteIlija Normanin teoksen pääelementtinä toimii tämä voimakkaita tunteita herättävä patsas. Puolesta ja vastaan kimpoileva taidekeskustelu lähti liikkeelle yhdeksäntenä toukokuuta, joka tunnetaan erityisesti Venäjällä niin sanottuna Voiton päivänä.

Tallinnalaistaiteilija Kristina Norman pystytti Aljosha-patsaan kullatun kopion aidon soturipatsaan entiselle sijaintipaikalle Tallinnan Tänismäelle. Kultasotilas ei saanut olla siellä kauaa. Paikalle saapuivat poliisivoimat, ja patsas vietiin poliisin suojiin. Samalla itse taiteilija pidätettiin kuulusteluja varten.

Taiteilija kiistää poliittiset kytkennät

Patsas-ideaa vastustavan taiteilijan Jüri Arrakin mukaan kullatulla Aljoshalla on haluttu vain synnyttää sekasortoa ja niittää kuuluisuutta. Itse taiteilija Kristina Norman on kiistänyt virolaismediassa nämä syytökset.

Teoksella ei ole hänen mukaansa minkäänlaisia poliittisia kytkentöjä. Hän ei ole myöskään halunnut provosoida, vaan tutkia reaktioita, joita patsas ympäristössään herättää ja on aiemmin herättänyt. Ja sitä paitsi kullattu patsas oli vain yksi osa Venetsian taidebiennaaleen lähtevästä näyttelystä.

Itse biennalen teos on jaettu viiteen tilaan. Niistä jokaisessa on esillä sama patsas-symboli, joka liittyy kuitenkin aina eri asiayhteyteen. Aljosha-patsas saa aina uuden merkityksen. Venetsian projekti on niin sanottu case study, joka käynnistyi jo vuonna 1947. Silloin pronssisoturi pystytettiin Tallinnaan. Teokseen liittyy myös kolme videoinstallaatiota, yksi kineettinen osa ja nyt myös kuuluisaksi tullut kultasotilas ja sen kohtalosta tehty videoteos.

Teos joutuu valintaraadin uudelleenarvioitavaksi

Taiteilija Kristina Norman aikoo mm. vaatia Viron poliisilta korvausta kullatun patsaan vahingoittamisesta. Normanin mukaan Aljosha symboloi sitä, mitä Virossa näinä aikoina oikein tapahtuu.

Viron kulttuuriministeriö aikoo puolestaan kaiken tämä kohun jälkeen tutkituttaa asiantuntijaraadilla, onko taiteilija Normanin teos kelvollinen osallistumaan Venetsian biennaaleen. Aiemmin Kristina Normanin patsas-idea arvioitiin tarjolla olleista ideoista parhaaksi edustamaan Viroa Venetsiassa.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset/ Risto Vuorinen, Tallinna