Kimalaiset toipumassa viime vuosien vitsauksista

Missä ovat pölyttäjät? Tätä kysymystä monet ovet kyselleet viime kesinä. Nyt kimalaisten kannat näyttävät elpymisen merkkejä. Pölyttäjiä lentelee taas.

Kotimaa
Kimalainen voikukassaYLE Lahti

Useat marja- ja hedelmätilalliset joutuivat turvautumaan pölytyspalveluihin parina viime kesänä, koska kimalaisten määrä romahti äkisti vuonna 2007. Myös viime syksyn kehnon mustikkasadon uskotaan johtuneen pölytyksen epäonnistumisesta.

Hollolainen mehiläistarhuri Kari Valonen on havainnut kimalaisten määrän lisääntyneen tänä keväänä.

- Vuonna 2007 alkukesästä kimalaiset menivät jostain syystä tosi vähiin. Silloin niitä ei juurikaan näkynyt, mutta viime kesänä niitä alkoi vähän olla. Nyt minun silmään tilanne alkaa näyttää jo aika normaalilta. Niitä on aika mukavasti pyörinyt pensaissa, kertoo mehiläistarhaaja Valonen.

Kimalaisten suhteen voikin olla toiveikas tulevana kesänä. Myös kärköläläinen mehiläistutkija Seppo Korpela on havainnut pölyttäjien määrän kasvun.

- Kimalaisia on tällä hetkellä hyvin liikkeellä ja luonnon oma pölyttäjäkanta on toipumaan päin. Syitä viime kesien kimalaisten määrään voi vain arvailla. Se voi olla tavallista kannanvaihtelua. Nyt kanta on kuitenkin kasvussa Suomessa, toteaa Korpela.

Tarhatuilla mehiläisillä omat haasteensa

Valosen hunajatilalla Hollolassa mehiläistarhat ovat voimissaan. Mehiläiset talvehtivat hyvin ja mehiläisten määrä kasvaa huimaa vauhtia. Aurinkoisina päivinä työmehiläiset keräävät mettä ja siitepölyä koko valoisan ajan.

- Tilanne näyttää pitkästä aikaa harvinaisen normaalilta. Takana on vanhanajan talvi. Oli lunta ja pakkasta. Mehiläiset ovat talvehtineet meillä hyvin. Sääolot tästä eteenpäin ratkaisevat, että tuleeko millainen hunajasato, kertoo Kari Valonen.

Kaikilla mehiläistarjoilla ei kuitenkaan mene yhtä hyvin. Mehiläistutkija Seppo Korpelan mehiläispesät Kärkölässä ovat kärsineet rajuja mehiläistappioita.

- Pesijä on jouduttu yhdistämään, koska pesien kuningattaret eivät tuota työmehiläisiä. Viime kesän pariutumislennot eivät ole onnistuneet. Tämä saattaa johtua kosteasta viime kesästä, sanoo Korpela.

- Muualtakin olen kuullut vastaavia viestejä. Tällä hetkellä tutkittavanani on Pohjois-Savossa sijaitseva mehiläistarha, jossa on karmea mehiläistuho. 42 pesää on tuhoutunut jostain syystä. Vielä ei tiedetä miksi, kertoo mehiläisten sielunelämään perehtynyt tutkija Seppo Korpela.

Lähteet: YLE Lahti/ Vihtori Koskinen