1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Tähtihetki: Pingiskingi

Ruotsalaiselokuva Pingiskingi on Satu Linnapuomin mukaan lämminhenkinen perhekuvaus, mutta sen suomenkielinen nimi on harhaanjohtava. Tarmo Poussun mielestä elokuvassa yhdistyy lakonisen ankea kuvasto ja viisto huumori.

kulttuuri
Kuva elokuvasta pingiskingi. Poika pomputtaa pingispalloa luokkakavereidensa edessä
Kinoscreen Illusion

Linnapuomi: Hykertävän absurdia huumoria

Ainoa epäonnistunut asia elokuvassa Pingiskingi (Ping Pong Kingen) on se nimi. Ainakin suomennos tuntuu viittaavaan johonkin typerään amerikkalaiseen hömppäkomediaan. Kyseessä on kuitenkin Pohjois-Ruotsiin sijoittuva koomisia aineksia sisältävä lämminhenkinen perhekuvaus.

Jo elokuvan ensimmäisestä kuvasta selviää, minkälaisissa maisemissa ja mielenmaisemissa nyt liikutaan. Lumista peltoa halkovassa bussissa istuvat paikallinen, itsekseen puhuva kylähullu sekä tarinan päähenkilö, 16-vuotias Rille (Jerry Johansson). Kesken matkan kuski pysäyttää auton käydäkseen ampumassa riekon tien vierestä. Tämä kaikki näyttää olevan Rillelle ihan normaalia. Pingiskingin huumori on hykerryttävän absurdia. Absurdius nousee suoraan arkipäivästä. Tilanteet eivät vaikuta liioitelluilta vaan ihan mahdollisista. Yllättäviä ne kuitenkin ovat. Hyvänä esimerkkinä nuori ja kiltti Anja-tyttö, joka kulkee piirustuslehtiön kanssa. Yllätyksenä tulee, mitä hän lopulta piirteleekään. Myös elokuvan visuaalinen kerronta on omaa luokkaansa. Se on yhdistelmä pysähtyneisyyttä, kiinnostavia kuvakulmia ja avaraa sinisävyisyyttä.

Ihmiskuvaus on mainiota. Keskiössä ovat veljessuhteet ja isän ja poikien väliset suhteet. Mitä tapahtuu, kun sankari-isä osoittautuukin elämäänsä hallitsemattomaksi rentuksi? Siinä sivussa pitäisi sietää äidin uutta miestä, joka poikien silmissä näyttäytyy tarpeettomana lallukkana. Rillen arkipäiväiseen taisteluun kuuluu myös koulukiusaamisen sietäminen. Hän kun on ylipainoinen, rillipäinen ja avuton viisastelija, joka pärjää vain pöytätenniksessä. Pikkuveli puolestaan on hänen täydellinen vastakohtansa. Päärooleissa nähtävät ensikertalaiset, loistavat Jerry Johansson ja Hampus Johansson löydettiin rooleihinsa koekuvauksien avulla Pohjois-Ruotsalaisista kouluista. Sukunimestään huolimatta pojat eivät ole veljeksiä tosielämässä.

Pingiskingin tyylissä ja aihepiirissäkin on paljon samaa kuin ruotsalaisessa, Tomas Alfredsonin ohjaamassa elokuvassa Ystävät hämärän jälkeen. Myös Roy Anderssonin elokuvat käyvät mielessä Pingiskingiä katsoessa. Ohjaaja Jens Jonsson on kuitenkin luonut omintakeisen tyylinsä. Samaa taituruutta sai ihastella FST:n esittämässä pienoissarjassa Huomenta kaikki lapset. Nyt käsillä olevassa Jonssonin ensimmäisessä kokoillan elokuvassa kerronta jurnuttaa hetkittäin paikoillaan, mutta kokonaisuus on riemastuttava ja koskettava. Seuraavaksi Jonsson hyppää Amerikan mantereelle, jossa hän ohjaa road movien The Leisure Seekers.

Satu Linnapuomi

Poussu: Lämmintä ja särmikästä ihmiskuvausta

Ruotsalaisten laatuelokuvien virta ei osoita tyrehtymisen merkkejä. Yhdysvaltain Sundance-festivaaleilla palkittu Pingiskingi kertoo 16-vuotiaan Rille-pojan (Jerry Johansson) kasvukivuista ja perhesuhteista lakonisen ankeata kuvastoa ja viistoa huumoria yhdistäen. Pohjois-Ruotsin talvisissa maisemissa kuvatun elokuvan on ohjannut ja osin kirjoittanut Jens Jonsson.

Pulska, hiljainen ja ikätovereittensa syrjimä Rille pystyy pätemään vain pingispöydän ääressä, kun taas hänen kolme vuotta nuorempi pikkuveljensä Erik (Hampus Johansson) on hoikka, ulospäinsuuntautuva ja kaveripiirin suosikki. Veljesten yksinhuoltajaäiti (Ann-Sofie Nurmi) pitää kauneussalonkia ja seurustelee poikien pilkkaaman Gunnarin (Frederik Nilsson) kanssa. Poikien ihailema isä (Georgi Staykov) työskentelee öljynporauslautalla Norjassa ja käy katsomassa perhettään vain satunnaisesti.

Pingiskingi koostuu pienistä, arkisista ja usein koomisista tai tragikoomisista episodeista. Ratkaisevan käänteen tarinaan tuo Rillen sattumalta kuulemma keskustelu, joka paljastaa, ettei hänen isänsä olekaan molempien veljesten isä.

Elokuvan ihmiskuvaus on lämmintä, mutta särmikästä ja hienoisen ironista. Sen erikoisin hahmo lienee Rillen kanssa kaveeraava kiltinoloinen tyttö, joka piirtää lehtiöönsä vahvasti eroottisia kuvia lihaksikkaista miehistä Tom of Finland –tyyppisissä poseerauksissa.

Tarmo Poussu

Lue seuraavaksi