1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Juuassa esitellään Suomen autonomian syntyä

Suomen Kivikeskuksessa Juuassa avautuu viikonloppuna Suomen autonomian synnyn juhlanäyttely, jonka teemana on Sisä-Suomen taloudellinen ja henkinen kehitys. Saimaan kanavan ja rautatieverkoston rakentaminen avasivat kansainväliset markkinat ja loivat pohjaa koulutukselle ja kansalliselle identiteetille. Sysäyksenä tälle pidetään keisari Aleksanteri I:n matkaa läpi Korpi-Suomen vuonna 1819.

kulttuuri

Keisarien aika Suomessa -näyttelyn ideoija, toimittaja Erkki Toivanen siteeraa kirjailija A.Oksasen eli August Ahlqvistin hehkutusta kuopiolaisessa Saima-lehdessä Saimaan kanavan avauduttua vuonna 1856:

"Nyt sisäsuomalaisten elämä muuttuu aivan toisenlaiseksi. Siellä pian mustat pojat kantavat Kuopion porvareita kantotuolissa satamassa. Sieltä laivat lähtevät maailman merille niin että haemme mausteemme Itä-Intiasta. Ja kun lähdetään Atlantin yli, niin sieltä tuodaan sardelleja joka pojan pöytään niin ettei muikkuja enää tarvitse Savossa syödä."

Eikä siinä kaikki: "Kuubasta haetaan sikari jokaisen porvarin suuhun ja Jamaikalta tietysti rommi laseihin. Kyllä sitten kelpaa savolaisten elämä kunhan Saimaan kanava on saatu auki!"

Saimaan kanava avasi maailmanmarkkinat Järvi-Suomelle

Saimaan kanava avasi tien ei vain Suomelle tärkeimmän Pietarin markkinoiden tyydyttämiseen, vaan myös kaukomaille.

- Kuopiosta ja Joensuusta varustetut laivat purjehtivat Englantiin, ylittivät Atlantin ja kävivät Brasiliassakin, josta tuotiin kahvia kuopiolaisille ja joensuulaisille. Suomi pääsi avautumaan taloudellisesti ja niveltymään sekä osaksi pohjoista markkina-aluetta että kauemmaksi, Toivanen pohtii.

Maailmanmarkkinat avautuivat. Kuopion lähelle Syväniemeen perustettiin lankarullatehdas, joka tyydytti suurelta osin Englannin tekstiiliteollisuuden ja langanvalmistuksen tarpeet. Lankarullatehdas ja tulitikkutehdas kasvoivat maailman suurimmiksi omilla aloillaan.

Syväniemellä oli oma satama, katuvalaistus, kaksi teatteria ja enemmän asukkaita kuin Kuopiossa. Kukoistuksen merkit ovat vielä näkyvissä sammalen alla. Metsittyneessä maastossa voi hahmottaa vanhan asemakaavan, katuverkot ja korttelit.

Lankarullatehtaan perintönä kulttuurille on jäljellä Saastamoisen taidekokoelma, joka muodostaa Espoon modernin taiteen museon EMMAn peruskokoelman.

Aleksanteri I:n korpivaellus sujui valistuksen hengessä

Suomen Kivitutkimussäätiön Keisarien aika Suomessa -näyttelyssä on esillä Saimaan kanavan ja vesi- ja rautateiden rakentamiseen liittyvää esineistöä, maalauksia, karttoja ja valokuvia, 1800-luvun muotia, juhla-asuja ja univormuja sekä taide-esineitä useista yksityisistä ja julkisista kokoelmista.

Aleksanteri I:n matkasta kerrotaan laajasti. Erkki Toivanen kuvaa suuriruhtinaan taivalta varsinaiseksi korpivaellukseksi.

- Heitä majoitettiin vanhoissa riihissä. Riihi sisustettiin tietysti uusiksi köynnöksillä ja metsästä tuoduilla havuilla. Riiheen katettiin mahtava illallinen, niin että kun keisari tuli paikalle, hän sitten pitkän päivämatkan jälkeen sai nauttia parasta, mitä talolla oli annettavana, Toivanen kuvailee.

Matkaa tehtiin ratsastaen ja jopa kävellen. - Tiet olivat sellaisia kuin olivat, mudassa hevoset eivät päässeet kulkemaan. Pikkukärryjä ja kiesejä varustettiin keisarin tarpeisiin.

Aleksanteri I oli nuoruudessaan omaksunut paljon opettajaltaan, sveitsiläiseltä La Arppelta, joka oli opettanut hänet rakastamaan ennen kaikkea luontoa.

- La Arppe oli rousseaulainen. Rousseauhan oli sveitsiläinen valistusfilosofi, jonka luontotunne oli hyvin voimakas. Näin Aleksanteri tuolla matkalla otaksuttavasti oppi ymmärtämään elämysten kautta suomalaisuutta ja kiintymään Suomeen, toteaa Toivanen.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset / Kai Ristola

Lue seuraavaksi