1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Tosia vai muokattuja kuvia?

Uutiskuvan manipulointi on epätoden viestin välittämistä kuvalla. YLEllä uutiskuvia ei manipuloida, mutta silti suuretkin uutistalot sortuvat kuvilla valehtelemiseen. Keskeistä on viestin vastanottajan tietoisuus kuvan muokkaamisesta.

kulttuuri
Kuva YLEn TV-uutisista ja taustakuvasta
9.11.2001 tehdyssä TV-uutisten taustakuvassa oli yhdistetty kaksi lentokoneesta eri aikana otettua kuvaa. Lentokoneen pyrstö näkyy samanaikaisesti koneen tullessa rakennuksen toiselta puolelta läpi.YLE uutiset grafiikka

Kuvamanipulaatio on kuvan muuttamista katsojaa harhauttavalla tavalla. Uutiskuvaa voidaan muuttaa tietokoneella tai lavastamalla epäaitoja kuvaustilanteita. Esimerkiksi YLEn TV-uutiset käytti 9.11.2001 New Yorkin terrori-iskuista kertoessaan uutisten taustakuvaa, jossa oli yhdistetty kaksi kuvaa samasta tapahtumasta. Kuvituksessa oli siis venytetty kuvan ajallista jatkumoa. Tässä ei ollut kysymys varsinaisesta uutiskuvasta, mutta muuttelu aiheutti pienen kohun aiheen vakavuuden takia. Tapauksessa symbolikuva muuttui suorassa lähetyksessä uutiskuvaksi.

Ihmisiin on vaikutettu kuvilla aina luolamaalauksista ja Suomen keskiaikaisten kirkkojen kansaa pelottelevista seinämaalauksista asti. Toisen maailmansodan propagandakuvien ja etenkin kuvankäsittelyn digitalisoitumisen myötä kuviin on jatkuvasti vaikeampi uskoa.

Digitalisoituminen ja kuvankäsittelyohjelmistojen läpimurto 1990-luvulla madalsi julkaisukynnystä ja toi visuaalisen tekijyyden mahdolliseksi kaikille. Photoshopissa ovat periaatteessa vain samat välineet kuvan muokkaamiseen kuin perinteisessä pimiössä. Erona on lähinnä tekninen helppous ja nopeus, sekä tietysti se, ettei kuvan tekemiseen ja julkaisemiseen tarvita enää kalliita ammattityökaluja.

Netti onkin pullollaan hauskasti muokattuja kuvia. Huumorisivujen kuvamanipulaatioissa katsoja ymmärtää varmasti, että kuvaa on muokattu toisin kuin uutiskuvituksessa, jossa katsoja olettaa, että kuva on aito. Esimerkiksi näiden kahden väliin viestimenä sijoittuva 7 päivää -lehti liittää kuviinsa tekstin ”kuva manipuloitu”.

Vaikeaa rajanvetoa

Kaikki kuvat ovat jollain tavalla ihmisen tekemiä. Kuvien muokkaamisen hyväksyttävyys riippuukin kyseessä olevasta viestimestä ja tietysti itse viestistä. Esimerkiksi muotikuvissa ”photoshoppaamisessa” ei nähdä mitään vierasta. Saako sitten esimerkiksi poliitikkoa pyytää hymyilemään kuvassa?

On vaikeaa määritellä mikä on uutiskuvan muokkaamista. Periaatteessa kaikki visuaalinen ympäristö on nimittäin rakennettua. Esimerkiksi eduskuntataloon ollaan rakentamassa uutta lehdistöhuonetta hieman Valkoisen talon tai Viron parlamentin hengessä. Laskeeko viestinnän uskottavuus, jos lehdistötilaisuuden taustalavaste tehdään digitaalisesti? YLEn TV-uutiset kuvattiin vuodesta 1995 alkaen tietokoneella tehdyn virtuaalisen lavasteen keskellä -aika erikoinen visuaalinen viesti uutisympäristölle. Lukijan pöytä oli sentään vastapainoksi aitoa Loimaan kiveä.

Rajanveto normaalien kuvausjärjestelyjen ja kuvan käsittelyn välillä liittyy siihen, kokeeko katsoja tulleensa huijatuksi. Esimerkiksi Helsingin Sanomilla kuvien käsittelystä ilmoitetaan aina. Kieltämättä johdonmukaista ja rehellistä, mutta ehkä viestin vataanottajaankin voisi luottaa kaikkein helpoimmissa kuvissa. Toisaalta luotettavuudessa on hyvä pelata varman päälle.

Tapauskohtaista harkintaa

Tekijänoikeudellisesti on mielenkiintoista, missä vaiheessa muokatusta kuvasta tulee uusi kuva, joka ei enää ole riippuvainen vanhan kuvan oikeuksista. Kuva on uusi, kun se ei enää aiheuta samankaltaisuuselämystä vanhan kuvan kanssa. Elämyksellisyys esikuvan kanssa ratkaistaankin sitten tapauskohtaisesti. Myös tekijän moraalisiin oikeuksiin kuuluva respektioikeus saattaa mudostua esteeksi kuvan muokkaamiselle tai sen esittämiselle tekijää loukkaavassa yhteydessä.

Ammattilaisen tekemä tapauskohtainen rajanveto on toistaiseksi ainoa ratkaisu myös uutisnäkökulmasta. Esimerkiksi Reuters on antanut kuvaajilleen ohjeet siitä, mitä Photoshopin työkaluja saa käyttää. Sallittua on esimerkiksi kuvan rajaaminen ja pienet värikorjailut, kiellettyä blurraaminen ja kloonaustyökalun käyttö muuhun kuin pölyn poistoon. Ohjeiden taustalla oli kohu uutistoimiston julkaisemasta kuvasta, johon israelilaisten pommittamaan Beirutiin oli lisätty savua. Vaikea antaa näin kaavamaisia ohjeita, mutta selvästi jotain tartti tehrä.

Henkilöön liittyvien kuvien manipuloinnin perälautana voi pitää yksityisyyden suojasta annettua lainsäädäntöä. Myös Julkisen sanan neuvosto on lausunnoissaan linjannut kuvamanipulaatioon liittyvää hyvää journalistista tapaa.

Mikä linja YLEssä?

YLEssä uutiskuvia ei manipuloida. Kovin yksityiskohtaista ohjeistusta ei ole sen sijaan nähty tarpeelliseksi antaa, vaan asia on jätetty tekijöiden journalistisen ammattitaidon varaan. Mikä sitten on manipulointia tässä viitekehyksessä? Lähtökohta on, että kuvaa voidaan käsitellä teknisen laadun parantamiseksi sen sisältöön kuitenkaan koskematta. Kuvasta ei siis saa poistaa tai lisätä mitään. Toisaalta voidaan rehellisyyden nimissä myöntää että ”sallituillakin” teknisillä menetelmillä kuvan tunnelma voidaan muuttaa täysin. Kuvan manipulointia on myös sen esittäminen.

YLEn uutisten grafiikan osaston luovan tuottajan Touko Yrttimaan mukaan pahinta kuvien väärinkäyttöä uutistuotannossa on indoktrinaatio eli oman aatteen ujuttaminen viestintään.

–Indoktrinaatio voi olla poliittista tai mitä vain vaikuttamista, joka ei kerro jutun sisällöstä neutraalisti, ja sitä on pidettävä ehdottoman tuomittavana. Sama pätee niin valokuvaan kuin videoonkin, Yrttimaa alleviivaa.

YLE on julkisen palvelun toimijana usein melkoisen parjauksen kohteena, mutta viestinnän puolueettomuus otetaan kuitenkin vakavasti – ainakin nykyään. YLEssä kuvia ei siis enää oteta punaisen filtterin läpi.

Uutiskuvista poiketen esimerkiksi TV-uutisten taustakuvia voi muokata. Kysymys onkin julistetaiteesta, jossa viestin vastaanottaja ymmärtää, että taustakuva on rakenettu useista osatekijöistä. Indoktrinaatio sen sijaan ei ole sallittua yleläisessä julistetaiteessakaan.

Digitaalisuus ja tekijyyden laajentuminen

Kuvien muokkaaminen on koko ajan helpompaa, ja ammattilaisenkin on vaikeaa tunnistaa väärennettyä kuvaa. Kuviin kannattaakin suhtautua koko ajan skeptisemmin. Julkaisumahdollisuuden levitessä kaikkien ulottuville myös kiinnostus viestin muokkaamiseen on muodostunut ajan trendiksi. Esimerkiksi Facebookkiin päivitetään vain ”hyvät uutiset” ja kuvat joilla rakennetaan toivottua mielikuvaa. Toisen maailmansodan aikaan muunnelluilla kuvilla pyrkivät vaikuttamaan valtiot – nyt myös yksilöt. Virallisen totuuden ohella myös lähellä oleva totuus siirtyy kauemmas.

Lähteet: YLE Uutiset / Timo Enroth

Lue seuraavaksi