Kännykkäpaikannus siirtyi nettiin

Paikannuspalvelu tekee paluuta uudessa muodossa. Uudenlaisessa paikannuspalvelussa voi ajasta ja paikasta riippumatta tarkistaa, mitä ja missä läheiset puuhaavat.

tiede
Kädessä matkapuhelin, jonka näytössä on kartta. Kartassa punainen piste. Kuvamanipulaatio.
YLE Uutiset Grafiikka

Takavuosien kännyköiden paikannuspalvelusta ei tullut hittiä. Sitä ei pidetty tarpeeksi tarkkana, ja tietosuojakin herätti kysymyksiä. Sonera luopui vähin äänin koko palvelusta, DNA ei kuluttajapalvelua koskaan käynnistänytkään. Elisa puolestaan pani viime syksynä koko palvelun uusiksi.

Elisa tarjoaa kännykkäpaikannusta netin kautta eräänlaisena yhteisöpalveluna Facebookin malliin. Kaverit voivat esimerkiksi seurata toistensa liikkumista: ollaanko juuri nyt kotona, töissä vai lenkillä. Palvelun voi räätälöidä myös hyötykäyttöön, esimerkiksi lasten tai iäkkäiden vanhusten turvapalveluksi.

Elisa vasta kokeilee uutta palvelua. Soneralla ei paikannuspalvelua ole enää lainkaan.

Toistaiseksi ilmaista

Elisan uusi paikannuspalvelu on Elisan, Kolumbuksen ja Saunalahden liittymillä Suomessa toistaiseksi ilmaista, ja siitä kerätään nyt kokemuksia. Palvelua käytetään matkapuhelimen internet-selaimella osoitteesta http://www.zircle.com/mobile (siirryt toiseen palveluun).

- Paikannuspalvelun idea on, että ajasta ja paikasta riippumatta voi suoraan kartalta tarkistaa, missä ja mitä oma lähipiiri puuhailee. Palveluun voi kutsua kaverin tai perheenjäsenen. Omassa perheessä olemme esimerkiksi sopineet lasten kanssa, että vanhempien kännykkään tulee viesti, kun lapset saapuvat kouluun tai kolusta kotiin, kertoo tuotejohtaja Panu Lehti Elisalta.

Koko ajan seuranta ei ole päällä, vaan se vaatii vastapuolelta kuittauksen. Kartalle voi määrittää valmiiksi omat kiintopisteet, joista ilmoitetaan, että täällä ollaan. Vastaanottaja näkee kartalta mistä tieto tulee. Seurannalle on tehty pelisäännöt, ja palvelu vaatii toimiakseen molempien osapuolten hyväksynnän.

Vain suuntaa antava

Parhaiten paikannuspalvelu toimii kaupungeissa, joissa on tiheä verkko tukiasemia. Paras tarkkuus saadaan, kun käytössä on kolmen tukiaseman sijaintitiedot. Niiden antamien koordinaattien avulla voidaan päästä jopa muutamien metrien tarkkuuteen paikanmäärittelyssä.

Sen sijaan maaseudulla paikannustieto voi olla vain yhden tukiaseman varassa, ja silloin haarukka on jopa kilometrien luokkaa. Sonera kertoo. että tuo oli yksi syy palvelusta luopumiseen. Erilaisissa katoamistapauksissa tarvittaisiin hyvinkin tarkka sijainti.

Sonera myös sanoo luopuneensa palvelusta tietosuoja-asioiden vuoksi, palvelun vaadittava liittymän omistajan lupakäytäntö oli Soneran mukaan aikanaan "haasteellinen". Viranomaisille kaikki operaattorit kuitenkin antavat paikannustiedot, kun niitä esimerkiksi hätätapauksissa tarvitaan.

Köyhän miehen GPS

DNA:lta kerrotaan, että erilaisia kokeiluja on tehty, mutta markkinat eivät ole vielä lähteneet liikkeelle.

- Ei aika ole mitenkään ajanut tässä ohi, on täysin mahdollista, että markkinoille tulee yrityksiä, jotka tarjoavat paikannuspalveluja eri käyttötarkoituksiin, sanoo sisältöjohtaja Timo Varsila DNA:lta.

- Edellytys on, että saadaan asiat toimimaan hyvin myös eri operaattoreiden välillä. Paikannustarkkushan ei tässä ole samaa luokkaa kuin satelliittipaikannuksessa, mutta riittää kuitenkin hyvin moniin sovelluksiin, sanoo Varsila.

Kännykkäpaikannus ei siten vaadi satelliittivastaanottoa, vaan se toimii täysin maastossa olevien matkapuhelimien tukiasemien välittämän signaalin avulla. Ja toisin kuin GPS-laitteet, kännykkä toimii myös sisätiloissa. Matkapuhelimen on oltava vain päällä eli yhteydessä verkkoon. Muutoin sijaintia ei voi määrittää.

Lähteet: YLE Uutiset / Arto Nurmi