Muisti pettää, mutta hyvä hoito auttaa

Kun keski-ikä nousee, Alzheimerin tauti ja muut muistisairaudet yleistyvät. Aivojamme ei suunniteltu näin pitkää elämää varten. Riittävätkö laitospaikat vai räjähtääkö käsiin todellinen kustannuspommi?

terveys

Alzheimerin tauti ja muut muistisairaudet ovat kansantauteja, joiden diagnosointi ja hoito kannattaa tuoda osaksi arkista perusterveydenhuoltoa. Kun hoito ja tukipalveluiden käyttö opetellaan varhain, voidaan kotona olla pidempään.

Tämä on huomattu Laukaassa, joka satsaa muistisairauden hoitoon - ja säästää samalla kalliissa laitoshoidossa.

Alzheimerin tauti ja muut muistisairaudet ovat yksi hoitojärjestelmämme päälle kasaantuvista mustista pilvistä. Kun keski-ikä nousee, nämä sairaudet yleistyvät nopeasti. Joka kolmas 85-vuotias sairastaa vaikeaa tai keskivaikeaa muistisairautta.

Laukaassa Keski-Suomessa kahden tarmokkaan naisen työpari nauraa näille peloille: kyse on kansansairauksista, joita on aina opittu hoitamaan, kun on ollut pakko. Sepelvaltimotaudin haasteestakaan ei enää puhu kukaan.

Terveyskeskuslääkäri Päivi Jokiranta ja muistihoitaja Sari Patja muistuttavat myös, miten loukkaavaa on jatkuva puhe vanhuksista ongelmana. Pitkä ikää on tavoiteltu, nyt sellainen on saatu: opetellaan elämään sen mukana tulevien haasteiden kanssa.

Laukaassa muistihoitajan ja lääkärin yhteistyöpari pitää muistipoliklinikkaa, jossa tehdään muistitestejä ja diagnooseja. Tämän jälkeen muistihoitaja auttaa perheitä sopeutumaan sairauteen ja ennen kaikkea käyttämään tarjolla olevia tukipalveluita.

Puolet tarvitsee laitoshoitoa

Noin puolet muistisairaista tarvitsee ympärivuorokautista laitoshoitoa, joka on noin 85 prosenttia taudin kokonaiskustannuksista. Oleellista on, että toinen puoli ei tarvitse. Laukaassa heidät perheineen pyritään hakemaan hoidon ja tuen piiriin mahdollisimman varhain. Tällöin tukipalveluita opitaan käyttämään ja niihin luottamaan silloin, kun sairaalla on vielä oppimiskykyä jäljellä.

Näin syntyy päivärytmi, selkeys ja turvallisuus, mikä on muistisairauden hoidossa kaiken perusta.

Myös laitospaikkaa tarvitseva vanhus löytää Laukaan mallissa nopeammin tukensa ja pääsee oikeaan osoitteeseen.

- Olet hyväjalkainen ja huonomuistinen ja koko ajan kylällä lypsylle menossa: ei silloin voi enää oikein kotihoitoa ajatella, sanoo Päivi Jokiranta, jonka mukaan parin vuoden satsaus muistisairauden hoitoon alkaa nyt näkyä kaikessa työssä: heillä on selkeä näkemys siitä mitä tarvitaan ja missä vaiheessa kukin on sairauttaan menossa.

- Me tunnemme ihmiset ja tiedämme, että tämä ihminen ei enää kauan kotona pärjää. Rupeamme jo vähän valmiiksi haravoimaan kenttää, että mihin hän voisi seuraavaksi mennä.

Tästä syystä Jokiranta haastaa kaikkia kuntia ottamaan muistisairauden diagnosoimisessa ja hoidossa enemmän valtaa ja vastuuta keskussairaaloilta. Jokiranta on itse geriatri, mutta diagnoosin teko onnistuu asiaan perehtyneeltä yleislääkäriltäkin. Alzheimer-lääkkeiden korvauksen saamiseksi tarvitaan neurologin tai geriatrin lausunto, mutta se asia voidaan järjestää muuten.

Tärkeintä on Jokirannan mukaan se, että peruskunnissa tunnetaan ihmiset ja heidän elämäntilanteensa aivan toisella tavalla kuin kauempana keskussairaalassa. Kynnys lähteä muistitutkimuksiin ja ryhtyä sen jälkeen sairautta hoitamaan on aivan toisenlainen turvallisessa kotikunnan piirissä.

Lähteet: YLE Akuutti / Jaakko Luoma